Hokkude Baaba Caɗeejo E Moftude Diiwa Lislaam

Assalamu alaikum, fof. Mi woni banndiraawo juulɗo e duuɓi cappanɗe ɗiɗi e jeegom, miɗo etinooma mahude jokkondiral am e Lislaam caggal duuɓi keewɗi mi seertii. Halkere mawnde nder ngol laawol am woni baaba am, e mette. Miɗo wiyee mi wiyataa innde ko 'narsisist' tan, ammaa kuuɗe makko ɗe ɓuri heewde ina nanaa e laawol tooñgol, miijo hoore mum, e mettinde hoɗdude e mum. Yeeso winndere, o woni natal dewondirgal – o juulataa e sahaa, o yillotoo juulirde sahaa kala, o haaldata ko fayti e diina, o yaawataa hollirde haram e feewnude woɗɓe. O fawaaɗoo e juulɓe woɗɓe wonde ɓe ngalaa baawɗe timmitinde, o meeɗaa weltinde e neɗɗo. Ammaa ɗoo woni caɗeele: ɗum ina nanaa no o huutoroo diina so nde nafoore makko, so o wonii e saare makko o woni goɗɗo. O fuɗɗataa tikkere e ko ɓuri famɗude. Luural kala, hay so wonii wasiyaaji ɗi njuuteendi, ina waɗa dartinol malla bonnude hakkille makko. O waɗata ko wayi no suka so ko kaanirtaako mo. Ina nanndi e kawtal saare fuu e joofnirde ina jeyaa e makko – hay so tawii ko e sahaaji welɗi, o saaltaa konngol bonngol malla ñiŋam walla ngol bonnata weeyo. O ɗaɓɓata teddungal mawngal tan sabu ko o baaba, ammaa o nanndi e o yiɗaa wonde jokkondiral ina foti wonde laawol ɗiɗi. Ɗum haaɓii e taaniraaɓe makko. So ɓe njillotoo, o ɓuri heewde e telefone makko malla o waɗata waktuuji juutɗi e juulirde, o hawrataa eɓe. Caggal ɗuum o mettata ɓe ngollatataa mo yiɗde. E goonga, hay cukaloy ngoongon kokkirii hakkunde makko, ɓe ngollataa ɓadtaago mo. E galle, yummiraawo am o woni ɓurɗo muñde. O jogii ko ɓuri heewde e haajuuji galle fuu nder dewgal maɓɓe – o waɗataa ko heewi e galle. Ñalɗe foorte, o yahata waktuuji e juulirde, o dogdata hakkunde juuli. E dow mum en, yahde juulirde ko belɗum, ammaa ina nanaa no woni daliilu goɗɗo ngam o waɗa ɗum seerndam. O waawaa juulde o warta o walla jommiraawo mum malla o wonda e saare makko, ammaa o joɗotoo e goɗɗo, o acca fuu ko e woɗɓe. So o woni e galle, o ɓuri heewde e telefone makko, hay so tawii koɗo walla taaniraaɓe makko. Ɓernde am ina mettano e yummiraawo am. Miɗo sikki dewgal ngol ɓooyake hakkille mum. O toɗɗii e tikkere makko e kuuɗe makko duuɓi keewɗi – sahaa kala o woni e stres, o tampii. Mi haaldii e mum ko heewi, ammaa o wallataako mo, o wiywata ko ɗum woni geecel, walla o wi'ata ko wayla. Ɗum meeɗaa waylude no feewi. Minɨraaɓe am mawɓe ɓe ngurtii e galleeji mum'en. No ɓe mbaɗi duuɓi, ɓe e jommiraaɓe maɓɓe puɗɗi yiyde ko nanndi e ko mbiimi. Wonaa tan mi woni 'ɓiyum dewngal' – woɗɓe e saare kadi nana ɗum tampinii. Miɗo hoɗi e jibnaaɓe am haa jooni, kono miɗo golloo waktuuji fuu, moofta kaalis, mbaɗanaa yaltude. Miɗo paama mi haani nokku ɓanndu seertuɗo e nokkuure nde. Ɗum addanii mi concerns am e Lislaam. Lislaam ina ɗaɓɓiraa mi ɗoo ɗume? Miɗo andi jibnaaɓe ina njogii darnde toownde, e dewngal ko bakkatu mawngu. Miɗo ɗaɓɓata yamiroore mi ƴattinee mo malla mi taƴndiraa e makko – mi yiɗaa ɗum. Ammaa hol to keerol hakkunde teddungal baaba am e accude makko laamdo nguurndam am e bonnude cellal am hakkille? E Lislaam, mbaaway-mi yaltude galle, ustaa waktuuji miɗo wondi e makko, mbi'aa ala e ɗaɓɓaaji ɗi ngalaa faawru, yahude so o tikkitii, e settude keerɗe ceertuɗe – so tawii miɗo jokkondiri e makko, miɗo teddina? Miɗo haɓɓo e mettere. So miɗo jannga juuli am, miɗo etinooma wonde juulɗo ɓurɗo moƴƴude, sahaa goɗɗo mi tikkata so o waajii am, sabu mi yiyraa makko o huutorat diina e bonniiɗon, o tooñii saare makko. Miɗo andi Lislaam wonaa ko bonnata jikkuuji makko, miɗo etinooma mi seertina diina e si wiyete e baaba am, ammaa ɗum caɗti. Hol no neɗɗo dewondirɗo e jaŋngooje yaasi waawi wonde e ɗowtanaa jom suudu mum, sukaaɓe, e taaniraaɓe mum? Watawa mi waɗi mi yolno e nder ɗuum, malla ina woodi ko mi haani feewnude e Lislaam – ɗum woni go'o e daliila mi haali. Mi yiɗaa mattaade baaba am malla mi accude mo. Mi yiɗaa tan wonde kuuɗe makko ngoonga laamde nguurndam am, mi yidanaa jokkondiral am e makko bonnude jokkondiral am e Allah. Jazakum Allahu khairan e wasiyaaji goɗɗi.