Haala ka jeyaaɗo e mooftugol kaalis e jumaa e kawtal lislaam

Assalamu alaikum, banndiraaɓe. Miin mi woodi ko ngiɗi mi haala, ko nguurndam am ɓeydaani-mbaadi mooftugol kaalis e jumaa e kewuuji renndo ɗum wayliima no feewi, mi sikka en poti haalde fii mum. Mi faami, wallitde juulirɗe men e pelle moƴƴe ina teeŋti no feewi. Kono sakketeeɗo, juulirɗe heewɗe noddat imaamuuji ɓe ngoni e mooftugol kaalis, ɓe mbaɗata ɗum no feewi. Haala kaa wonaa naamnaade hoore mum-ko mbaadi nde ɓe mbaɗirta ɗum. Ɓe taƴa ko e sahaa seeɗa mo jogiiɗo e jumaa, teeŋti noon e wonɓe ɓe njiɗi waɗde ɗum e nder fooftere ñaamdu. Ɓe kuutortoo ko bonnude, tiiɗnaare ɓernde, e peeje njulaagu ɗe nanngaani. Miin miñaala bonnude neɗɗo, goonga. Kono mi sikka en poti miijaade heen seeɗa. Haalanooɗo ñalawma gooŋɗo, mi yehi e kewu ngu yoɓataa, yuɓɓinaaɗo pelle moƴƴere. Ngu fuɗɗii e waktu 7 kikiiɗe, yuɓɓinɓe ɓee kaalii ko wayi no feccere waktu malla 45 hojom ko fayti e golle mum en e hitaande nde yawti. Ina waawi juutde seeɗa, sabu en yoɓii tikke, kono mi sikka ɓe mbaɗat ko haalde ko ɓe mbaɗi. Ndeen jannginoowo koɗo oo waɗii haala moƴƴa, ma sha’a Allah, o yahi. Ɗoon ɗoon geɗe ɗee mbayliti. MC oo artii o fuɗɗii mooftugol kaalis ngu juuti ko wayi no hojom 20. O jokki e jaltingol wonde ɗum nanndi e yeeyirde, e wonde en ngoni " nanngaaɓe " haa en njottii keerol dokkal, tawi waktu Maghrib e ñaamdu kikiiɗe ina njaha. Yimɓe puɗɗii yaltude sabu o jokkaani. Miin e banndiraawo gonnooɗo sara am fof en njiɗaani ɗum. Ndeen mi naamndii hoore am : gila ndeye mooftugol kaalis e nder renndo men wayliima wontude huunde nde a nanngaa haa a dokka? Alaa ko boni e naamnaade yimɓe wallitde pelle moƴƴere. Dooleede sadaqa e eɓɓooje renndo ko huunde nde poten fof yiɗde. Kono ina woodi ceergal hakkunde noddirde yimɓe dokkude, e tiiɗnaade e maɓɓe haa ɓe nana bonɗo so ɓe mbaɗaani. E ko mettini kam ɓuri ɗum ko kewu nguu hollaani tawo wonde maa waylu e mooftugol kaalis mawngol. En yoɓii ngam nanande jannginoowo, wonaa ngam jooɗaade e noddaango dokkal ngo juuti. Kono ko ɓuri mettinde : miijo-ɗaa juulɗo keso o wara e kewu hono nguu ngam ko woni ko adii o nani. O wari ngam janngude diine o hawra e juulɓe, kono o hawri ko ɗum? Mbeɗen ngiɗi o yi’a lislaam ina heewi yurmeende e dokkal, malla o nanata ko o ƴeewtee kala sahaa? Miɗo sikki o yi’a yidde diine amen-wonaa tiiɗnaare. Sadaqa foti ummoraade e ɓernde, wonaa e muural. So neɗɗo yiɗi dokkal, en poti faaminde pelle ɗee no feewi, en poti goongɗinaade ko kaalis oo yahrata, ndeen en acca ɓe mbaɗa kuulal mum en e dow suɓaade. En mbaawi mooftude kaalis tawa juulirɗe men e kewuuji men laataaki luumo. En mbaawi ɓamtude dokkal tawa en nattinayaa yimɓe bonnude ɓernde. Ndaa, miin miñaala haɓtude e fedde gooto tan-ɗum ko huunde nde heewi e nder renndo. En poti ɓeydude moƴƴude, en poti nanndaade ardiiɓe men, teeŋti noon sabu ɓe ngondirta e ardiiɓe mo wonaa juulɓe. Yo Allah barkin ɓeen ɓe ngoolɗinaade gollaade e renndo, yo O jaɓ golle maɓɓe, yo O okku ardiiɓe men ñeeñal mooftugol kaalis e mbaadi nde hollirta teddeendi e laaɓal diine amen.