Kadhanniin koo baay’ee iddootti deebii argata, garuu gaa’ela keessatti miti… Qajeelfama na barbaachisa.

Salaam alaykum, obbolaa fi obboleettiiwwan koo jaalatamoo, Ani waamicha kana godhe jira sababiin isaas yeroo rakkisaa, gaddaafi abdii kutannaa guutame keessa jira. Gorsa keessan dhaga’uu jaalladha, keessattuu nama haala kana fakkaatu keessa darbetti. Waggoowwan darban keessa, akka Rabbiin kadhannaa koo jireenya koo keessatti wantoota baay’ee irratti deebisu argiteera-hojii, barruulee, wantoota hin ta’u jedheen yaadu takkuma socho’an. Dhugumatti nama ajaa’iba. Akkasumas yeroo tokko tokko abjuu booda dhugaa jireenyaatti mul’atu argadha. Fakkeenyaaf, hariiroo darban tokko keessa, “yaa Rabbi, kun gaa’elaan xumuramaa?” jechun gaafadhe, abjuu keessatti cidha tokko irratti argamee cidhichi haqame. Ji’oota lama booda, gantuu tokko booda addaan baanne, innis Muslima iyyuu hin turre. Kanaaf garuu dubbichi kana: yommuu gaa’elaaf kadhadhu, abjuu ykn mallattoo akkasi iyyuu hin argu. Wantoonni biraa jiranis na ajaa’iba-yeroo hundumaa namni tokko gaa’elaaf obboleessa Muslima waliin na walbarsiisa, jalqabni tole, booda osoo ibsi hinjiraatiin tasa xumurama. Fakkeenyaaf, hiriyattiin tokko obboleessa amantiidhaan jiraatu waliin qunnamtiin naaf qabde. Haasofne, xiqqoo taa’aa deemne, lakk. bilbilaa fudhatee… booda homaa miti. Bilbilcha, ergaa, sababa iyyuu malee. Kun immoo yeroo tokko ol ta’eera. Waa’ee sirna hafuuraa jiraachuu isaa ykn ani akkan malee yaadu ta’a moo jedhee yaaduu eega. Namootni tokko tokko waa’ee sihrii ykn miidhaawwan biraa dubbatu, ani garuu dhugaa malee karaa bushaa’iyeetti dhiyaachuu hin barbaadu. Akkasumas “abbaan warraa halkani” jedhamu tokko nipati, kun yaada Islaamaa keessaa ta’uu fi dhiisuu isaa hin beeku. Yeroo tokko tokko abjuu halkanii salphaa argadha, keessattuu guyyaa dhiiga lagnaa jalqabaatti, garuu maal akka ta’e hin beeku. Yeroo dhihoo kana, waaqeffannaa koo cimsuuf baay’een carraaqa-halkan hundaa Tahajjud salphadha, istigfaara dheeraa, Qur’aana dubbisa, ruqyah mataa kiyyaa irratti godha. Dhiheenyatti abjuu kessaatti namni tokko na tuquuf yaale sana natti ololle jabaadhee ittisuuf yaaliin jira, garuu abjuun mallattoo dhugaa hin godhu; ani wantawwan Islamni waa’ee dubbii kanaa maal akka jedhu beekuu barbaada. Umuriin koo 31 fi dhugumatti yeroo ijibbahaa ga’eera. Sodaan gaa’ela hin godhannii fi ijoollee hin horannee keessa koo gubaa jira. Umraa deemee Rabbiyyoof dhiyaachuu, abbaa warraa fi maatii gaarii kadhadhuuf yaadeera. Kanaafuu dhugaadhumaan isin gaafadha: Abjuun ykn mallattoowwan gaa’elaaf mul’atan dhabaamni isaanii hiika qabaa? Islaamni waa’ee abjuu halkanii fi yaada “abbaa warraa halkani” irratti dhugumatti maal jedha? Isin keessaa namni yeroo dheeraa kadhata malee bu’aa argachuu dadhabe, booda Rabbii balbala tokko banu argitee jirtii? Kadhattoota (du’aawwan) ykn dalagaawwan waaqeffanichaa addaa kan yaaddeessitan jiruu, yommuu abbaa warraa gaarii ykn haadha warraa gaarii kadhatan? Fi hunda caalaa, yommuu kadhannaan kee deebii hin argamne of sodaattu, akkamitti Rabbitti amantuu? Dhugumatti gorsi Qur’aanaa fi Sunnah irratti bu’uureffame barbaada, akkas hin ta’in wantoota na sodaachisan ykn karaa bushaa’iyeetti nadhiisan. Namni hundi gara laafinaan naaf deebisaa jirtan, Jazakum Allahu khayran.