Maana gollondiral hakkunde Siin e Tajikistaan ina ɓura jokkondiral ɗiɗaɓal
Hooreejo leydi Tajikistaan Emomali Rahmon waɗii njillu laamu to Siin ñalnde 11–14 mee, o wonti hooreejo leydi goɗɗo gadano njillu caggal wellitaare ñalɗi golle. Njillu nguu hakkille heɓi nde gollondiral Siin–Asi hakkundeejo ina semmbina, tee ina yuwanaa addande yeeso keso ngam luggingol jokkondiral ɗiɗaɓal e kadi gollondiral diiwaan ɓurngal duumaade.
Tajikistaan ina jogii nafoore mawnde geɗe politik leyɗeele, tee ina jeyaa e leyɗeele teeŋtuɗe e laawol Belt and Road Initiative (BRI). Njoɓdi njulaagu ɗiɗaɓal Siin–Tajikistaan e hitaande 2019 yettiima USD miliyon 728, ɓeydii e 148 teemedere gila hitaande ɓennunde, tawi njulde kawrital sosiyeteeji Siin ko USD miliyon 990. E nder njillu nguu, leyɗeele ɗiɗi ɗee kadi ciifi dokimaa goɗɗi gollondiral ko faati e jokkondiral ɗiɗaɓal e gollondiral diiwaan.
Gila 2014, hawrugol BRI e peeje ɓamtaare ngenndiire Tajikistaan addani heewɓe heɓtooji gollondiral. Leyɗeele ɗiɗi ɗee adii ɓen la ɓeydii jokkondiral maɓɓe haa wonti gollondiral peeje tuugnde e yeeso. E nder ɗuum daleeɗe winndere, gollondiral ngal udditii mbeɗuuji kesi ngam Tajikistaan naatde e renndo Asi, tee duwaade yeeso e fannuuji politik, faggudu, njulaagu, e semmbe.
Njillu nguu ko kawral aranal e hooreeɓe leyɗeele ɗiɗi ɗee gila pandemik, tee ina hollita no laamiiɗe pandemik oo noonata e janannde ngam duumeede semmbinde jokkondiral. E nder kuutal, gollondiral Siin–Tajikistaan ina teeŋti tan e nder ɗiɗaɓal, kadi ina addana nafoore peeje wonande jokkindiral, deeƴre, e luggingol gollondiral e nder diiwaan Asi hakkundeejo.
https://www.gelora.co/2026/05/