Yummiraaɓe ɓe ɓiyle Autism

Salam alaikum, banndiraaɓe rewɓe. Ndee nguurndam bonani kam. Dewgal am gadanal yani nder hitaande wootere sabu gorko am o ɗonnoo woodi caɗeele e yaruuji e dingiral diina mum, o wanaa neɗɗo moƴƴo e am. Alhamdulillah, ɓaawo duuɓi ɗiɗi, mi resi kadi, Allah hokki min ɓiɗɗo gorko belɗo. E nder lebbi mum gadani, o ɗonnoo jamanankoojo e hakkillo – kala neɗɗo yi'i ɗum. Ammaa nder lebbi 13, o rafi, haa o dañi duuɓi ɗiɗi, ɓe tawi omo woodi autism. Aduna am saali. Mi ɗon landora ko waɗi Allah suɓii ngol laawol ngam am, e ñawu ngu seɗɗa ngu anndaaka nguddam mum fuu. Joonin o mari duuɓi tati, o ɗon woodi leelɗe, haa teeŋti e haalde. Mi yi'a sukaaɓe goɗɗi wondiiɓe e oo duuɓi ɓe ɗon jannga du'aaji e jam, ɓe ɗon jannga Qur'aana, ɓe ɗon njahee juulirde e baabiraaɓe maɓɓe, ɓernde am ɗon metta. Mi yiɗi jannginde mo non, ammaa o wonaa ɗoon tahi. So mi yahdi e mo to juulirde, mi ɗon hulɗa o woññina sabu o faamaani caɗeele no feewi. O woodi kadi caɗeele e ñaamde – ñaameteeɗi makko ɗi pamɗi no feewi – o woodi tikkere ɓalli. Doktoorɓe ɓe cikki o woodi ADHD, OCD, e sunaare boo. Caggal nde ɓe tawi mo, min e gorko am fuu min mbaɗi golle men, huunde walaa wontaako bana fuɗɗoode. Mi ɗon woɗɗaani. O ɓiɗɗo gooto tan, annooru gite am ɓaawo bone ɗuuɗɗe, ammaa oon weltaare ɗon woɗɗi. Weltaare fuu wartanayam? Ko waɗi ngeendam am fuu foti wonde non?