Maaliif Ergamaa Rabbii dhibee xiqqaa qaba? Kun ibsaafi ragaan isaa

Nabii Muhammad SAW beekamaa dandeettii fi humna qaamaa dinqisiisaa qaba. Seenaa Islaamaa keessatti, inni dhukkubsachuun baay’ee xiqqaa, dhukkuba cimaa sadi’i yeroo sadii qofaaf galmeessame: yeroo wahyii jalqabaa fudhate, yeroo summii itti kennaman, fi yeroo du'a isaatti dhihoo. Iccitiin haala kanaa duubaa jiru imaammata jireenya fayya qabeessa inni hordofe irratti hundaa'a. Amaloota Ergamaa SAW kanneen fayyaa deeggaran keessaa tokko tokko: haala nyaataa eeguu, nyaata hayyii fi taayi’ibaa (gaari fi qulqulluu) fi ittiin bsaayyisuu dhiisuu (QS. Al-A’raf: 31), yeroon rafuu jalqaba halkanii fi sa’a fajrii dura dammaqu, of-qulqulleessuu wuduu fi miswaakiin yeroo hunda, ispoortii hojjechuu cimaa, soomana aadaa (sunah) guyyaa Wiixata fi Kamisa, guyyaa keessa wal’aansoo gabaabaa (qayluulaa), hariiroo hormaataa fi hiriyaa jiraachuu, fi wantoota hayyii qofa fayyadamuu. Jireenyi imaammata kun aadaa (sunah) ta'uu isaarraa darbee, ragaa Qur’aanaa fi hadiisaa ni qaba. Fakkeenyaaf, of-qulqulleessuuf ajajni QS. Al-Baqarah: 222 keessatti argama, soomanaafi qayluulaan garuu hadiisa ragaa qabuun deeggarame. Hojimaatonni kunneen barumsi Islaamaa guutuu ta’ee fayya qaamaa fi onnee eeguu kan calaqqisiisudha. https://mozaik.inilah.com/dakwah/mengapa-rasulullah-jarang-sakit-ini-rahasia-beserta-dalilnya