Nabi Muxammad ﷺ guddisuun eebba isaa: Seenaa Halima

Assalaamu alaykum, obboloota koo jaallatamoo. Seenaa bareedaa kana jireenya jalqabaa Nabi (saw) irraa isiniif qooduu barbaade. Makkaa keessatti, aadaa daa’imman reefu dhalatanii gammoojjii keessatti haadholee warra Bedouin akka hoosisanitti erguutu ture, sababiinsaas naannoon gammoojjii fayyaadhaaf akka filatamaatti ilaalama. Waggaa sanatti, hongeen hamaan qomoo Banu Sa’d tuqe, dubartoonni gara Makkaa dhufanis baay’ee hiyyeeyyii fi rakkina keessa turan. Haliima bint Abii Zu’ayb yeroo baraa geesse, gaala laafaarraa yaabbattee, yeroo sanatti daa’imman kaan hundi fudhatamanii jirani. Mucaan hafe qofti Muxammad ﷺ abbaan isaa osoo isa hin dhalchin du’e sana. Haliima harka duwwaa deebi’uu hin barbaanne, kanaaf abbaa warraatti, "Muka kana haa fudhannu," jette; isaanis eenyu akka ta'e hin beekne deebi'anii isa fudhachuuf deeman. Akkuma isa fudhatteen, eebba dinqisiisaan jalqabe. Aannan ishee, kan mucaa ishee ofiitiif ga'aa hin turre, baay'ee ta'e. Gaalli dulloomaan abbaa warraa ishee kan aannan hin qabne, aannan baay'ee kennuu jalqabe. Harreen ishee laafaan akka cimaa fi saffisaatti hamma warra kaan karaa irratti darbite, yeroo gara biyya isaaniitti deebi'anittis. Yeroo gara lafa onaa isaaniitti deebi'an, hooloonni isaanii aannan guutuun deebi'u, horiin ollaa garuu beela'aa ture; kunis guutummaa qomoo akka hinaafu taasise. Eebbi kun waggaa lamaan Nabi ﷺ ishee biratti turetti itti fufe. Seenaan kun nu barsiisa: yeroo uumama Rabbii, keessumaa ijoollee abbaa hin qabnee fi warra rakkina keessa jiran tajaajillu, Rabbiin balbala eebbaa nuuf bana kan nuti yaaduu hin dandeenyee. Rabbiin warra ijoollee abbaa hin qabnee fi warra dadhabaa kunuunsan irraa nu haa taasisu, akka Haliima eebbise nu haa eebbisu. Aamiin.