Dhiphina sammuu, eenyummaa, fi amantii irraa fagaachuu wajjin wal’aansoo-gaarrii gargaarsa na barbaachisa

Salaamaa alaykum hundumaaf, Waggaadhaaf yeroo dheeraaf interneetii irratti barreeffamoota dubbisaa ture, garuu yoomiyyuu ani ergaa kana barreessee qajeelfama gaafadha jedhee hin yaadne. Kun akkamitti akkan abdii kutachiise sitti hima. Yoo kun dheeratee dhiisameef dhiifama, garuu akka ati bakka ani dhufeefi akka hubattuuf seenaa gabaabaa kennuun wayya jedheen yaada. Gabaabsuuf carraaqa, inshaa’Allah. Gabaabinaan waa’ee koo: Ani obboleessi umrii 34 guutuu dhabame, kunis waggaa lamaaf adeemsifameera. Ani Muslima ta’ee dhaladhe, maatiin koo wal makaa-abbaan koo Kaaba Afrikaa fi haati koo Awurooppaa (isheen ani dhalachuu koo dura Islaamummaa fudhatte). UK keessatti guddadhe. Guddina baqattootaa beekamaa: hojjedhu, dhiibbaa irratti ka’i. Ijoollummaa koo keessatti barumsi Islaamaa sirrii hin argadhe; yeroo yerootti Madrasah naannoo sana deemaa ture, wanti qindaa’aa hin jiru. Warri koo yeroo sanaa fi ammaattiyyuu amantii isaanii eegaa turan, alhamdulillah. Guddina Islaamaa wajjin: Amma amma salaata, Ramadaana keessatti soomaa ture, garuu umrii 14tti dhugaa na tuqe. Yeroo rakkisaa tokko keessa darbe- tarii dhiphina sammuu jettee waamtu-yeroo san abjuu dhuma addunyaa fi Guyyaa Qiyaamaa argadhee, baay’ee sodaadhe. Jimaata guyyoota, Qiyaamaan dhufuutti amanee, haguuggii koo jala dhokadhaa ture. Abjuu tokko ammayyuu ifatti yaadadha: Dirree adii bal’aa tokko irratti (tarii akka dirree Arafaatti), uummata adii uffatanii hiriiruu guddaa keessa dhaabadhee, namni tokko Guyyaan Qiyaamaa natti hime. Sana booda sagaleen abbaa koo, “Carraa biraa siif kenna, deebi’ii jireenya kee sirreessi” jedhe. Dafqee, dadhabee boo’aa dammaqsa. Yeroo san akkaataan salaataa sirrii hin beekne hubadhe- Suuratu Faatiihaa ykn Al-Ixlaas hin barsiifamne. Daddafee haadha koo bira deeme, barruu irratti qubee arabaa fi sagalee isaa barreessuudhaan baradhe, salaatarratti barruu sana qabadhaa ture, waan qaana’aa. Yeroo sanaa kaasee, akka ani amantii eegu natti dhaga’ama: salaata koo hunda salaata, soomaa, barnoota Islaamaa ilaalaa, Sunnaa hordofuu yaala, areeda qabaa, cubbuu gurguddaa irraa fagaadha. Umraa yeroo baay’ee godheera, alhamdulillah. Waggaa 2022tti, waggaa torbaaf godaa ture booda wal hiike. Ijoolee dhiiraa xixinnoo lama qabna (amma umurii 9 fi 6). Wal hiikuu dura dhiphina sammuu wajjin wal’aansaa ture-dhugaa dubbadhu, jireenya koo guutuu rakkoo fayyaa sammuu tokko qabaa ture jedheen yaada-garuu wal hiikuu booda hammaate. Rakkoo eenyummaa dhugaa qaba ture. Jireenyi sarara qajeelaa akka ta’etti yaada ture: mana barumsaa, yunivarsiitii, hojii, fuudha, ijoolee, sana booda booda gammachuu dhaabbataa. Akkas kanatti barsiifame. Akkam dogoggore. 2023 akka waan dhumeetti natti dhaga’ama. Waan ta’e sana sammuu kooti irratti hojjedhaa, ganuu fi daddarbuu keessa ture. Waggaa tokko booda dawaa dhiphina sammuutiif kennamu (Sertraline) dhaabuu koo illee hin barbaadne jedheen yaadee dhiise. Haadha warraa koo duraanii wajjin araarsuuf abdii qaba ture, garuu hin milkoofne. Baay’ee barreessuu fi yaada ofii qorachuu godhe, imaanin koo xiqqoo dabale, garuu dogoggora hunda koo irratti yaada baay’ise. 2024 yeroo jireenya koo keessaa gad xinnoo ture. Rakkoo garaa qaba turee, H. pylori, ulcer garaa, fi hiatus hernia jedhamee beekame. Dawaa jabaa fudhadhee, maddi cimaa ta’e narraa dhufe-hallucination, hatattama sammuu, sababa malee boo’iinsa, haguuggii jala dhokachuu. Kunis abjuu hamaa ture. Dawaa dhaabe, garuu dhiphinni sammuu cimaan narraa dhufe: siree irraa ka’uun dadhabe, wanti hundi ulfaataa natti dhaga’ame. Hojii irraa boqonnaa fudhadhee, Citalopram jedhamee dawaa naaf kenname, garuu guyyaa tokko booda rakkoo cimaa akka hirriba dhabuu fi laphee gubatuu qaba ture. Doktoorri na hin amanne. Booda Prozac yaalee, garuu isaas hin warrabanne; Ramadaana soomaa akka hin dandenyee godhe, kanaaf booda soomaa ba’e. Waggaa san, waan hunda dura, Islaamaa wajjin akkuma duraanii wal qunname. Dhiphina sammuu keessa illee imaanin koo cimaa ture. Miirri hundaaf barnoota Islaamaa ilaala ture-Mufti Menk, Belal Assad-fi azkaara ganamaa fi galgalaa dhaggeeffachuudhaan yaadadhe, sababiinsaas Arabaa sirritti dubbisuu hin dandahu. Daqiiqaa 50 deemee masjiida deema ture, sababiinsaas karaa du’aa fi salaataa nagaa argadha. Tiraapii jalqabe: gareedhaan fi Muslima tiraapistii wajjin kophaadhaan, ta’us akkaataa Islaamaa guutuudhaan hin turre. Hirriba, nyaata (nyaata xiqqaa muruu, nyaata akka keto fudhadha), fi qaama sochii irratti baay’ee of eeggannoo godhe, suuta ta’ee natti tolaa ture. Garuu dhiphinni sammuu dambaliidhaan dhufaa ture. 2025 guddinaa fi jijjiiramaaf kan ta’e ture. Amaloota gaggaarii itti fufe, qaama koo sirreesse, of too’achuu baradhe. Namni hundi jijjiirama kana hubate. Imaanin koo ammayyuu waan gaarii ture-Fajrii fi Ishaa’ii masjiida keessatti salaata ture, du’aa keessatti walitti dhufeenya natti dhaga’ame. Namoota wajjin wal ga’uuf of dhiibee, karaa halaalaatiin (waliin waliin argamaa) niitii barbaadaa ture. Paarkii Hyde keessa taa’ee waa’ee galma koo barreessaa ture, wanta Islaamaa barachuu barbaadu hunda tarreessaa: seenaa nabiyyootaa, siiraa, maqaa Rabbii 99. Akka nama haaraa Islaamaa baratee, hubannoo dhugaa ijaaruuf Islaamaa jalqabarraa barachuu barbaada ture. Garuu yeroo san OCD koo dammaqe-eessaa jalqabu hin beeku: tawhiid, aqiidaa, Qur’aana? Zaad Akadeemii fi barnoota Qur’aanaa online galmaa’e, garuu dadhabe. Obboleettii tokko (waliin ishee wajjiin) ji’oota muraasaaf wal arge, garuu dhukkuba sammuu koo ganna keessa deebi’ee, waan hunda dhaabe. Amma, rakkoo fayyaa sammuu yeroo dheeraa na qabu: OCD, keessattuu waswaasa qabu (waswas al-qahri). Shakkii sammuu koo keessaa hin ba’u. Akkasumas waa’ee wanta hunda-nyaata, fayyaa, waan jettu-dhiphina cimaa qaba. Jijjiirama miiraa koo baay’ee cimaa waan ta’eef, yeroo tokko akka nama bipolar (biipolar) natti dhaga’ame. Fayyaa qaamaa kootiif qormaata baay’ee godheera, garuu keessa koo cabaa natti dhaga’ama. 2026 dabalataan dhiphina sammuu fi dhiphina irratti C-PTSD jedhamee beekame. Waggaa guutuu gad bu’iinsa keessa ture, dhiphina jireenyaa jireenyi maaliif jedhu qaba. Ramadaan hin gargaarre; dhiphina koo dabale. Ramadaan booda, dhukkuba qorraa qabee, waan hundi jige. Shakkii yaa’iinsa dhufe, kaka’umsi hundi-salaataaf, gaariif, illee yaadaaf-na bade. Imaanin koo zeeroo dhaaf lixe. Salwaadhaaf of dirqa ture, garuu duwwaa natti dhaga’ame. Viidiyoo Sheikh Assem Al Hakeem kan obboleettii rakkoo kana fakkaatu qabdu ilaalee, aynii ykn sihrii natti dhagahame. San booda, waan hin yaadiniin, teessoo koo jijjiiruu dagadhee, adabbii konkolaataa fi liqii sassaabduu irraa guutu-£2000 ol ta’u natti dhufe. Ruqyaa ofii koo irratti godhuu yaale, garuu keessatti diddaa, akka wanti tokko na dhorku natti dhaga’ame. Torban booda, hojjedhe, garuu halkan sana hirriba keessa dhaabachuu, hooqinsa, fi hafuura natti dhaga’ame. Bishaanii fi damma wajjin itti fufe, amma miira koo xiqqoo tasgabbaa’e, garuu ammayyuu rakkoo jireenyaa keessa jira. Ji’ootaaf, shakkii waa’ee Allaah fi Islaamaa irratti wal’aansaa jira. Akka munaafiq natti dhaga’ama, akka onneen koo cufame. Warra koo irratti aara, dallana, fi fagoo. Ammayyuu salaata, garuu akka meeshaa. Imaamootaa fi obboleeyyan da’waa gargaarsa gaafadhe, isaan waswaasa qofa jedhu, garuu akka kufriin onnee koo keessa qubate natti dhaga’ama. Salamaa deebisuuf illee maqaa waan natti dhaga’amu. Imaana koo fi kaayyoo koo deebifachuu barbaada. Ruqyaa fi gorsa Islaamaa amma deebi’ee jalqabe, garuu dhabame. Waan hin dhagahamne fi akka baay’ee fagaadhe yoon yaadu akkamitti deebi’uu dandahu? Adaraa, du’aa naaf godhaa, gorsa qabdan qoodaa. Jazakumullaahu khayran.