Salaatawwan Darban Deebisuu: Manni Afran Maal Jedhu

Bismillah Ar-Rahmaan Ar-Raheem. Faaruun hundi kan Rabbii, Gooftaa aalama hundaa, kan ture; nabi keenya jaallatamaa, maatii isaa, garee isaa, fi namoota dhugaa hordofan hunda irratti nagaan fi rahmanni haa jiraatu. Barreeffamni kun seerota salaatawwan darban (qadhaa) deebisuu ilaalchisee madaanoota Hanafii, Maalikii, Shaafi'ii, fi Hanbalii keessatti murtaa'u ibsa. Ragaa isaan irratti hirkatan ni qooda. # Qadhaan maali? Qadhaan jechuun dalagaa waaqeffannaa tokko yeroon isaa erga darbee booda raawwachuudha. Imaam as-Subkii, hayyuu Shaafi'ii tokko, akka ibsetti, hojii tokko yeroo isaa maluu olitti guutuu ykn gartokkee isaa raawwachuudha. # Manni Afran Maal Jedhu - **Hanafii:** Imaam Badruddii al-'Ayni akka jedhetti, namni tokko cubbuu ykn dagannoodhaan salaata dhiisee yoo ta'e, deebisuun dirqama akka ta'e walii galaan walii gale. - **Maalikii:** Imaam al-Maazari akka jedhetti, hayyoota biratti beekamaa kan ta'e, namni beekaan salaata tokko hanga yeroon isaa darbutti dhiisee deebisuu qaba. - **Shaafi'ii:** Imaam an-Nawawi hayyoota kabajamoo kan ta'an akka walii galaniitti, namni beekaan salaata dhiisee deebisuu qaba jedhe. - **Hanbalii:** Imaam Ibnu Qudaama Muslimoonni namni salaata dhiisee deebisuu qaba jechuurratti wal dhabuu hin qaban jedhe. Imaam Ibnu Nasr al-Marwazis akka ibsetti, garee Hasan al-Basrii irraa dubbifamee malee yaada garaagaraa hin beekne. # Ragaa # 1. Aayata Qur'aanaa Rabbiin ni jedha: "Salaata dhaabi" (Qur'aana 20:14). Imaam al-Qurtubii akka ibsetti, ajajni kun waliigalaa fi yeroo isaa ykn booda salaatu gidduu adda hin baafne, kanaaf dirqama ta'uu isaa mul'isa. (Hubachiisa: kun beekaan salaata tursuuf eeyyama hin kennu- jechuun cubbuu dhiisuudhaan yeroon yoo darbes dirqamni sun hafa.) Haafiz Ibnu Hajariin liqii wajjin wal bira qabe: hanga raawwatutti dirqamni sun hafa, akka namni Ramadaana keessa hojjaa beekaan cabsu deebisuu qabaatu, cubbuu baattus. # 2. Hadiisa Irraanfachuu Waa'ee Nabiin (nagaan isa irra haa ta'u) ni jedhe: "Namni salaata irraanfate, yeroo yaadattu salaata, Rabbiin akkana jedheera: '...yaadannoo kiyyaaf salaata dhaabi'" (Sahii Muslim). Hayyoonni ni jedhan, yoo namni irraanfate (qulqullaa'e) deebisuu qabaate, inni beekaan dhiisee deebisuun isaa caalaa barbaachisaa dha. Nabiin mataan isaa Waraana Badaa booda yeroo tursiifame, irraanfannaa ykn hirribaan osoo hin ta'in, hojiin guddaan itti baay'achuudhaan, salaatawwan deebisee ture. Kunis qadhaan barbaachisaa ta'uu agarsiisa. # 3. Liqii Rabbii Nabiin (nagaan isa irra haa ta'u) ni jedhe: "Liqqiin Rabbii caalaa kaffaltuu" (Sahii Bukhaarii). Imaam as-Subkii kana ragaa godhee qadhaan dirqama akka ta'e ibse, sababiin isaas salaatawwan darban liqii waan ta'aniif. # 4. Somaana Wajjin Wal Bira Qabuu Imaam an-Nawawi hadiisa tokko dubbate, isa keessatti Nabiin nama hojjaa Ramadaana keessa beekaan cabsu deebisuu fi kaffaaraa akka godhu ajaje. Imaam al-Qurtubii dabalee, hayyoonni somni beekaan darbu deebifamuu qaba jechuutti walii galu, salaataafis seerri wal fakkaata. # 5. Ajaja Jalqabaa Imaam Ibnu al-Mulaqin akka ibsetti, salaatuun dirqama kan ta'e ajaja jalqabaa irraa, yeroon isaa yoo darbes dirqamni sun hin dhabdu- hanga raawwatamutti liqii taatee hafti. Nabiin waraana keessatti aduun erga dhiitee booda salaata 'Asrii deebisuu isaatiin kana mirkaneessa. # Hubachiisa Barbaachisaa Salaatawwan darban deebisuun cubbuu isaan beekaan darban balleessu hin danda'u. Haafiz az-Zahabii akka jedhetti, harki caalu qadhaan dirqama akka ta'e ilaalu, garuu cubbuun sun hafa. Imaam al-Baghawii akeekkachiisee, namni beekaan salaata dhiisee jira yoo amantiin isaa kufre hin fakkaatu, yoo dirqama isaa ganu malee, garuu ariitiin deebisuu qaba. Gabaabumatti, madaan afran walii galu: salaatawwan darban deebisuun dirqama. Ragaan ifaadha. Qadhaan liqii guraa booda dura kaffaluu qabnuudha. Rabbiin namoota beekkumsa kana qoodan hunda irraa dalagaa isaanii qeebalu, isaaniifi Muslimoota hunda irratti rahmata isaa haa godhu. Ergamaan Rabbii (nagaan isa irra haa ta'u) ni jedhe: "Salaata shan Rabbii farada godhe. Namni wuduu isaa guutate, yeroo isaatti salaate, rukuu'ii fi khushuu' guutate, Rabbiin dhiifama waadaa gale. Namni hin raawwanne, waadaan hin jiru- yoo fedhe dhiifama, yoo fedhe adaba" (Abuu Daawud).