Iimaana kootti dhiphoon jira, dafaan dhabuu hin danda'u jettee yaadu

Assalaamu alaikum. Maatii Muslimaa keessatti guddadheen. Yeroo xiqqoodhaan amantii sun akka meeshaa dhalootaa fi aadaa ta’eefi jiraataa ture. Hiriyoota dhaloota adda addaatiin qabanii mana barumsaa addunyaa keessa seennee baradhu. Kanaafuu, hiriyoonni kiyya ibidda jahannam keessatti ari’amuu kan qophii isaanii ta’e hin yaadu ture. Daqiiqaa xiqqoo ta’uudhaan, gaaffilee qaban ture garuu, gammadhuu fi xiqqoo ta’uudhaan kan beeku osoo hin ta’in, sirritti hin gadi fageenye. Waggaa 15 ta’uudhaan, Islamiin walitti dhihaannuu baay’ee hin danda’e jettee yaaduu koo irraa ka’ee, Islamiin dhihoo ta’uuf yaaliin jalqabe. Rabbiin jiraachuu fi hin jirreef dubbii adda addaa ilaaluu jalqabe. Kuni nan mudate, deenii kiyya dhiisuu nan danda’a jettee rifatanii na yaachise. Kanaafuu, akka dhaabuun isa dhaabe. Garuu, yeroon yeroon deebi’ee ilaaluutti deebi’a ture. Kunis, dhihoo ta’uuf yaaluun na fageessisuutti jijjiiramee ture. Dhiheenya uffachuuf waggaa 13 irraa na gorsisan. Ammas uffadha. Garuu, isaan waliin dhiphoo baay’ee qaba ture. Amma, dhiphoon sun iimaana kiyya hundaaf dabarse. Amma Islamiin amanuun nan danda’a jettee hin yaadu. Amma, Ramadan keessatti, soomuudhan, salaataas salaadhu. Garuu, iddoo addunyaa kana keessatti baqaqqii fi dhibeen baay’ee argeen, Rabbiin rahmataa ta’e amanuun nan danda’a. Dhalatamee iddoon keessatti amantu tokkicha dhugaa ta’uu maaliif? Yeroo tokko tokko, amantii hin jiru ‘dhugaadha’ jettee kan mul’atu jira. Kana malees, fakkeenya cosmologistii fi sirrumaa adda baasuu fi akkamitti of beekuu (consciousness) argamu kan hin beekne fakkeenya tokko tokko argu. Uumaa jiraachuuf sababa gaariin jira. Garuu, Uumaan kun akkamitti beekaa fi rahmataa hundaa ta’uu danda’a, yoo dhibeen kana baay’ee jiraate? Da’iintiiwwan fi bineeldootni akkamitti dhibamuu danda’u, yoo isaan himatamaa hin ta’in? Balaa uumamaa maaliif ni uumama? Namoonni dagaa’an dhuunfaa ta’an maaliif dhibaman, dureessa fi humna qaban irraa? Kun hundi sirrii hin ta’u. Da’aa kan suukanseriin du’u argee, kun hundi qajeelfama Rabbiiti jettee dubbachuu hin danda’u. Qajeelfamni akkanaa maal ta’a? Waliin garuu, ani akka dhiisuu danda’u miti. Iimaana kiyyaan hidhamuu qaba. Maatiin kiyya hundi Muslimaa dha. Dhiheenya uffadha. Iimaana irraa namatti dhufu dhiifama hin arganne (guilt) qaba. Islaamuma keessatti, hadithoota keessatti waan ani waliin walii galu hin dandeenye jira. Dubartootaaf haala hin tolu baay’ee jira. Dhimma amalaa (morals) kan biraas kan dhiphoon qabu jira. Maaliif amantii maqaa keessatti hidhaa, dhiibbaa fi humnaan tooftaa baay’ee uumama? Yoo Rabbiin nama hin amanne beekee uumee, maaliif isa ibidda jahannamtti erguu? Maaliif Rabbiin hunduu akka hordofan hin fedhu? Inni nama fedhe qajeelcha jettee jedhama. Garuu, maaliif hundallee akka fakkaatan akka isaa mul’isu hin fedhu? Maaliif waan isaa hin danda’neef adabamuu? Kun gaaffilee Rabbiin jiraachuu irratti qofa. Islaam irraa gaaffilee baay’ee biroo qaba.