Salam.life

Doosɗe Huutorgol

Ñalnde sakkitiinde: 21 Mee 2026

Doosɗe Huutorgol ɗee («Doosɗe») ko kuntal nahɗo hakkunde maa e IT RESOURCE (AITI RESURS), LLP (BIN 230240046213) — kawtu binndaaɗo to Renndo Kazakistaŋ, ɗo 73 Mezhdunarodnaya Street, Apt. 3, Turksib District, Almatii 050037 («Salam.life», «min»). Doosɗe ɗee ndaada naatungal e huutorgol ma to:

  • webo salam.life e jokkudeji mum kala, e
  • ãppikeesiyoŋji mobiil Salam.life jaayaaɗi gita Apple App Store e Google Play,

ɓe kawtu noddaa «Carwol».

Gita sosude hesaap, naatude e sistem, walla huutorde Carwol e ngarɗol goɗɗol, a jaɓa Doosɗe ɗe e Doosɗe Sirru amen. So a jaɓaaki, taawe Carwol on. Wersiyoŋ Engele Doosɗe ɗe ina jaalla firudeeji woo.

Hommbɓe waawi huutorde Salam.life

Salam.life ko jaagordu kuutorteengu ɓooyngu wonande ɓesngu Juulɓe ɓooyɓe, kono kala faalaaɗo soklaaɗi ɗii dow e jaɓi Doosɗe ɗee no jaareedo. Gam huutorde Carwol, a sokli:

  • yo a juuti duuɓi 16 fii dow, walla ɓuri so doosgol leydi maa naamndi duuɓi ɓuri yawɗi wonande carwol Internet;
  • yo a heɓ jeyngal doosgol gam naatude e kuntal nahɗo;
  • a wonaa ɗo doosgol leydi maa, Renndo Kazakistaŋ, walla leydi goɗɗo ɗo min nih huutori salii ma jaaɓtugol Carwol.

Carwol on heeraaki sukaaɓe ɓuri duuɓi nyaawngo nih, e min jaɓaaki ɓe ngom sosa hesaap hakkille. So a anndi cukalel sosii hesaap, tiiɗno binnde to info@salam.life yo min waawa momtude.

Hesaap maa

Aan jeyaa ɓernu tee kala bonotoo gita hesaap maa. Ɗum firta:

  • rokku kabaaru sosgol nuunɗiɗo e mooft ɗum yarndinaadu;
  • suɓo sirru pasdu tiiɗɗo (walla huutoro Sign in with Apple, Google walla labbo goɗɗo) e ndaadu kabaaru naatungal maa;
  • hawritir hesaap ma e gooto goɗɗo, jee'ataa, walla yaltinaa ɗum;
  • kabren amen lawal to info@salam.life so a sikkiti huutorgol cuuraangol hesaap.

A heɓi tan hesaap kuutorɗo gooto, so tawaaka min jaɓi hesaapuji ɓeydoyi (wano hello renndi). Taawee felliteede no neɗɗo goɗɗo, taawee huutorde innde kuutorɗo nde janngirta kuutorɓe goɗɓi to innde ma, walla taawee koleede no liggotooɓe Salam.life. Min reenata innde kuutorɓe ɓe min sokli wonande haaja produit, doosgol, walla hoolaare e kisal.

To wakti sosgol, a suɓotoo ndimaaku (gorko walla debbo) gam waltinde maa to nokku Carwol on cebbinaa wonande ndimaaku. To Carwol on hetta ko jaayaa walla marfeeji cebbinaaɗi hakkille wonande ndimaaku (wano nokku banndiraaɓe walla banndiraaɓe-rewɓe), naatungal to nokku ɗii ɓuri waawude e ndimaaku ma cuɓi.

A waawi momtude hesaap maa ñande kala gita ndernde ãppikeesiyoŋ (Saɗtinaaji → Momtude hesaap) walla gita webo salam.life. Momtugol ko sakkitingol: min momta profil maa, poste maa, e donneeji keeriɗɗi naatuɗi e hesaap ma, so tawaaka kabaaru tewɗo min sokli reenude doosgol. Wakti reenungo e dooseeji doosgol nih kollira to Doosɗe Sirru amen.

A waawi kadi nelde naamndal momtugol to info@salam.life. Min timminta naamnde momtugol to wakti hawreendo e tabbitina nde momtugol timmii.

Ko jaltini ma e nyiŋkundu nde a rokka amen

Salam.life maɗɗaa fawii e ko yimɓe njaayata: tekisi, nattirɗi, wiyteendeji, link e teneeji goɗɗi («Ko jaltini ma»). Aan jeyi ko jaltini ma. Aan jeyaa ɓernu mum e jeyande jojjanɗe sokliiɗe wonande hawritungal mum.

Gam joɗɗinde Carwol, hollirde poste maa to kuutorɓe goɗɓi, mawude reservaaji, modereede ɗi, e fewjondirde Salam.life, a rokkata amen nyiŋkundu ɓooyndu, alaa eksklusiif, alaa royaltii, waawnoondu sub-nyiŋkugol e ƴellitde gam reenude, mooftude, ƴellitde, fewjondirde, fewjude (wano gam ɗaɓɓinde nattirɗi walla winndande firtungal), jaaynude, kollirde gita ɓesngu, e jaayde Ko jaltini ma, tan jeyaaɗo to joɗɗinde, fewjude, e jaynude Carwol. Nyiŋkundu nduu sutta nde a momti Ko jaltini ma walla hesaap maa, so tawaaka:

  • kopiiji ɗi kuutorɓe goɗɓi mbaɗtinii hawritude, mooftude walla jaayrude ina waawi joɗtoyaade fawii e kontroldi mum;
  • min ina waawi reenude reservaaji server wonande wakti yawɗo adoore winndee yeeso e gole tabbitiinde;
  • so Ko jaltini ma huutoraa to mbaadi rendinaaɗo, anonim walla seerndaaɗo gita innde maa, huutorgol ngol ina waawi jokkude.

A rokkata kadi kuutorɓe goɗɓi Carwol on nyiŋkundu alaa eksklusiif gam naatude to Ko jaltini ma gita marfeeji ɗi Salam.life rokkata ɓe (wano yiide, sello, wiyteede, hawritande to ndernde Carwol, walla mooftude).

Min huutorataa Ko jaltini ma gam jaŋngintinde modeel hakkille sayŋti walla jaaɓtondiral masinaa, e min nyiŋkata Ko jaltini ma to laɓɓi tatabe wonande haaja ngu.

A tabbitana Ko jaltini ma janngirtaa jojjanɗe yimɓe goɗɓi, e a heɓi jeyngal ngal sokli gita yimɓe ɓe njahdaa to ngu.

Ko jaltini amen

Tee kala goɗɗe to Carwol — innde e logo Salam.life, eɓɓagol e nuwol webo e ãppikeesiyoŋji, kood amen, kabaaru sortino amen, lisluuji cuɓinaaɗi amen, e direktori projeeji sadaka amen — ko jeyaaɗo amen walla yonkooɓe nyiŋkugol amen, ina reentee gita doosɗe binndo, marka ngeen, e doosɗe goɗɗe jeyi sayŋti. Min rokkata maa nyiŋkundu keeriiɗu, taƴɗundu, alaa eksklusiif, ngondu ƴellitaaki, e waawundu pondateede gam huutorde Carwol fawii e Doosɗe ɗee. Taawee kopinde, fewjude, jeydude geɗalji, scrape, walla mahde carwol ŋoŋunde gita teneeji amen, so tawaaka doosgol jaɓii.

Ko a foti taawude jaayde walla waɗude

Salam.life ko nokku ɓesngu, e gam mooftugol mum reendaa e jaareedo, taawee jaayde walla waɗude ko:

  • ko ŋoñuɗo fawii e doosgol leydi maa, Kazakistaŋ, walla leydi goɗɗo ɗo min joɗɗini Carwol;
  • janngira jojjanɗe binndo, marka ngeen, sirru, nattirɗi walla goɗɗe jeyi neɗɗo kala;
  • ngondi nattirɗi sukaaɓe ngeesiyoŋ alkaalaa (CSAM) walla jeyaaɗo to mbaadi geɗagol alkaalaa ngondi sukaaɓe ɓe ngalaa duuɓi, walla ngondi grooming, tinngu, ɓolnu walla cebnu sukaaɓe e jeyo alkaalaa — min jaɓaa hay seeɗa, e min jokkata kuule ɗii to ardiiɓe woodirooɓe, jeyaaɗo, to ƴellitaa, CyberTipline National Center for Missing & Exploited Children (NCMEC) Amerik no jahti 18 U.S.C. § 2258A;
  • caɓɓini terorisme, dirgon dimaaru, sarjaagol, walla guurɗu binnde, walla jaltinta walla jaɓnata kawteeji terorist tinnoraaɗi;
  • caɓɓini ngayngu, urtu, walla dirgon to neɗɗo walla renndo woo gita diine, leyñol, lenyol, lemngu, ndimaaku, sutugol jiidu, naɓɓi, walla geɗal goɗɗol reentaaɗo;
  • toraade, mutaa, jokkude, hulɓini, woyiti, doxe (jaayde donneeji keeriɗɗi neɗɗo), walla felli no neɗɗo goɗɗo, walla naatu e dirgon hawritiiɗo;
  • ngondi nattirɗi pornoograafii, mbiyo alkaalaa fenoo walla jiimto ɓuri, ngeesiyaagol gam huɓɓini, walla seɗɗitde "hot-or-not" wonande yimɓe goonɗiniɗɓe;
  • jaɓni marfeeji kaalduga walla kaaliyande mawaa fewjaaɗo gam newnande kawtagol jeyo alkaalaa;
  • so tawaaka golladi gam platform ɗo ɓesngu joɗtoo;
  • jaɓnata, kollirta walla naamndotoo paymenji, sadakaaji, kollektje sadaka, kripto, sekirite, masaltaagal, faliɗe pewjondiral haa caggal-caggal, walla golle kaaliise goɗɗe doosirteeɗe gita kuutorɓe goɗɓi (jaltingol ngol fawoo e ko a jaltini no kuutorɗo; ngol njaltinaaki direktori cuɓinaaɗo Salam.life keeriiɗo wonande kawteeji sadaka tabbintaaɗi — yiyu fettol Projeeji sadaka ley);
  • saraa spam, fraadu, phishing, malware, link njanngiranaaɗi, sutugol janngiraaɗi walla pewjondiral piltata hoolaare wonɓe goɗɓi, jeyaaɗo felli no kawteeji sadaka goonɗiniɗɓe walla mawde kaaliise wonande sago a heewataaki;
  • saraa kabaaru bonɗo caatu hakkille, jeyaaɗo to wakti kala caaɗol e jangirgol;
  • ƴoogata, scrape walla heɓta donneeji kuutorɓe goɗɓi, jeyaaɗo gita ngardi otomatiik, ngondiri binnde amen taƴoraaki;
  • ngostooji Carwol on — wano mawde sistemji amen, naamndoo lebɓe, jaltinde kisal walla ngaɲol kaadi, jaltinde kaadi duuɓi, walla huutorde bot, crawler walla ekrip otomatiik so tawaaka min ngahdoraa ɗum laaɓo no ɓesngu;
  • huutoro Carwol gam nelde hawritungal kaaliise njejam, fewjondirde marfeeji trend walla bismaade, walla mawude golladi e mbaadi tabbitiñindu.

So min sikkii ko jaayaa walla golle ngostaaki Doosɗe ɗe, doosgol walla wonde-deeƴre ɓesngu, min waawi momtude walla heertude ko jaayaa, ustude yi'ineede mum, sallaa hollirde ngu gita marfeeji bismaade amen, kabraade kuutorɗo, uydude hesaap, walla momtude hesaap. Min huutorta jeyngal nguu e laalalde, e ndaarungo mawɗu e mbaadi golle, ƴellungal haaldegol maa, e mbaadi laɓɓi kuutorɓe goɗɓi.

No min modere ko jaayɗaa

Min joɗɗina Carwol e tunngam ɗii dow:

  • ngardi otomatiik — tooɓitde ko jaayaa e wallu hakkille sayŋti e filterji yamiraaɗi e haalle e meeɗi huutorinooji gam yaltinde ko ɓe yiɗi ŋoñude doosgol walla doosɗe gam yiyteendi;
  • yiyondiral kollirgol — gita tiim amen — wonande jokkudeji, gole keewɗe ɓuri saɗtude, e jaaɓaaɗi mawɗi to ko fotti hesaap;
  • jokkugol e blokugol kuutorɓe — kala poste e kala profil ngoodi kontroluji Jokku e Bloku, e min sussinta yo huutoreede ɗi.

Min mbenndo huutorde doosɗe amen gita seyaagol ngondundu mbeydun, gita jaɓtugol ƴellungal haaldegol. Sortinaagol ngol no toɗɗii sabu Maddee 14 Doosgol Carwol Numeriiɗo Uropeen (Regulation (EU) 2022/2065). Min ina waawi huutorde ngardi e labbe carwol laɓɓi tatabe gam wallirde modereyŋ; ɓe njuuti laaɓa to Doosɗe Sirru amen.

Jokku ko jaayaa ŋonuɗo walla ŋoñol doosɗe

So a yiyi ko jaayaa ɓe sikkuɗaa ko ŋonuɗo, ngostata jojjanɗe maa, walla ngostata Doosɗe ɗe, tiiɗno jokku ngu gita bouto Jokku to ndernde ãppikeesiyoŋ to poste walla profil kala, walla binnde to info@salam.life. Gam wallindirde amen waɗude lawal, tiiɗno haalan amen:

  • ɗo ko jaayaa woni (link, sekriin, walla innde kuutorɗo jaayɗo);
  • ngam ko a sikkata no ko ŋonuɗo walla ŋonɗo Doosɗe ɗee;
  • kabaaru hawritungal maa so a yiɗi jaabuwal.

Jokkudeji nelaaɗi gita link ngol njahda no sokludu min wonande haaja Maddee 16 Doosgol Carwol Numeriiɗo Uropeen e doosɗe yiyondiraaɗe e leydeeji goɗɗi. Min reentay jokkugol kala nelaagol e bernu yarndinaaɗo, mbiyay ko min njoɗɗoto, e min waɗay gole to wakti hawreendo. Fawii e Maddeeji 11 e 12 Doosgol Carwol Numeriiɗo Uropeen, info@salam.life kadi ko nokku gootol haadande amen wonande kuutorɓe e haadungal e ardiiɓe Kawtu, Komisiyoŋ Uropeen, e Konseyaa Uropeen Carwol Numeriiɗo. Ɗemngal golle nokku haadande ngol ko Engele.

Jokkudeji binndo (DMCA e yiyondiraaɗi)

Min hormoo jojjanɗe sayŋti tewdo. So aan jeyaa jojjanɗe (walla a heɓi yamiroore wonande gooto) e a sikkata ko jaayaa to Carwol ngostata binndo maa, tiiɗno nelu kabaaru to info@salam.life ngondu e kabaaru ɗii dow, no jahti Maddee 512(c)(3) Digital Millennium Copyright Act Amerik («DMCA»):

  1. saynaaɗal ma fiizik walla elektronik;
  2. anndineede gole binndoraaɗe nde ngostaa;
  3. anndineede ko jaayaa to Carwol e nde a yiɗi momtude, e kabaaru yonayɗo (link ɓuri ɗo) gam min waawa yiide ngu;
  4. kabaaru hawritungal yonayɗo gam min waawa nokkitde maa (wano innde, imeyl walla adareesi, e numerooji telefon);
  5. mbiyaagol no ngondu e iimaan moƴƴo huutorgol ngol ngalaa jaɓal jeyo binndo, ɗo wakkilo mum, walla doosgol;
  6. mbiyaagol, ley kuugal mbiyte fenu, no kabaaru e kabaaru maa ko nuunɗuɗo, e a jeyaa walla a heɓi yamiroore wonande jeyo on.

info@salam.life ko link laaɓo wonande kabaaru DMCA. Kabaaru penaaɗo walla ngardi alaa iimaan moƴƴo ina waawi mawde ɓernu doosgol fawii e Maddee 512(f) DMCA e doosɗe yiyondiraaɗe. So min momti tene ma fawii e kabaaru binndo, a waawi nelde kabaaru jaaɓtoyaagol to adareesi gootum. Min jaabotoo kabaaru goonɗiniɗɓe fawii e DMCA e doosɗe binndo yiyondiraaɗe to leydeeji goɗɗi.

Min ina waawi uydude walla momtude hesaap kuutorɓe ŋoñirooɓe binndo gita laawol haa laawol.

Bloku e jokku kuutorɓe goɗɓi

To nokku ɗo kuutorɗo goɗɗo no yiyiroo to Carwol, a waawi:

  • Blokude mum — o yiitataa ko jaltini maa walla waawde wallirde ma, e aan kadi a yiitataa ko jaltini mum;
  • Jokku mum walla teelu kala ko jaltini mum.

Min jaɓa blokuji e jokkudeji no maandi ɓuri faayɗuɗi, e min ina waawi waɗude gole fawii e maandi ɓe min yiitata.

Marfeeji hakkille sayŋti

Salam.life ina waawi rokkude marfeeji ɗi joɗɗini hakkille sayŋti — wano kupti, firtugol, walle yiilo, sutugol ko jaayaa, walla wallindirooɓe modereyŋ. Gam rokkude marfeeji ɗii, min ina waawi nelude winndo ma walla ko jaltini ma to labbo modeel hakkille sayŋti laɓɓo tatabo golloowo no jaƴotoo fawii e direktiifuji amen. Doosɗe Sirru amen kollira no ngu gollata e ngaɲol moy fawii.

A foti anndude no:

  • jaltinooji hakkille sayŋti ina waawude wonde, ngostata, ɓoyɗo, walla ngalaa wojnde finaa-tawaa. Ɓi ngalaa ñaawoore liggotaɗɗo, diine, caatu walla doosgol, e ɓe ngalaa fawude;
  • aan jeyaa ɓernu wonande ko a jaayata kala ko ngondi tene njaɗaaɗe e hakkille sayŋti. So a jaayata ko jaɗaa e hakkille sayŋti, a foti kollirde ngu jamaa janngiri to fenoo;
  • taawee huutorde marfeeji hakkille sayŋti amen gam jaɗude ko jaayaa ɓe ngostata Doosɗe ɗee — wano tene mu'uri urtu, alkaalaa, fenoo, fellitde, walla ŋoñunde — walla gam mawude kontrolji kisal modeelji jiibanteeɓe.

Projeeji sadaka

Salam.life jaayna direktori cuɓinaaɗo wonande kawteeji sadaka rasmiiɓe e binndaaɓe to salam.life/charity-projects, e ina waawi nyiŋkude e ɗum gita ndernde ãppikeesiyoŋ. Direktori on no woni gam wallinde kuutorɓe heɓude laawi hooliiɗi wonande rokkugol. Min suɓo kawteeji to lisle ngol fawii e binndugol gite, innde nani, e gole mum njahda; min njuutaaki sadakaaji kambuum.

Ɗum sabu min jaɓaaki kuutorɓe wonɓe naamndude sadaka, joɗɗinde kollektje, walla mooftude sadakaaji gita Salam.life. To ɓesngu Juulɓe, hoolaare nodditiɗɗo to naamnde sadaka ko mawɗo, e hoolaare on ina huutoree e ŋoñol jamaa kala — gita kollektje penaaɗi, gita felli no kawteeji sadaka goonɗiniɗɓe, e gita pewjondiraaji ɗi nahnduɗi sadakaaji gita haaja jaltinaaɗo. Joɗɗinɗo tokoso ina waawaa tabbitinde naamndal kala to ko fotti kuutorɗo, e ɗum bonɗo gita pewjondiral fraadu gootol no mawni. Gita haɓɓude golle sadaka to direktori cuɓinaaɗo, min waawi wonde ɓernu wonande lisluuji ngol ɗo min reenata kuutorɓe gita rasmaaji ɗii.

Sadakaaji ɗiɗɗitee laaɓo hakkunde maa e kawtu sadaka. Min wonaa banndo to sadaka ma, min keɓaa donneeji paymen ma, e min njahaa garantii woo to no kawtu sadaka kala huutorta cuumi. Janngu doosɗe kawtu sadaka kala adoore rokkude.

Kaalis e jeey

Carwol on hannde no rokkaa puddu kala kaalis. So min ina waawi rokkude marfeeji payɗi walla abonementji to ñalawma ardiiɗo:

  • ngurɗiji, juutaaji faktur, e doosɗe sokkitidi ɗoftete laaɓo adoore a yoɓa;
  • to iOS, jeyji waɗayɗi ndernde ãppikeesiyoŋ jaɗayte e Apple fawii e doosɗe e doosgol jaaɓtugol Apple, e a waawi joɗɗinde walla salaade abonementji to Saɗtinaaji Apple ID maa;
  • to Android, jeyji ndernde ãppikeesiyoŋ jaɗayte e Google Play fawii e doosɗe Google;
  • to webo, min ina waawi huutorde labbe payment laɓɓi tatabe ɗi doosɗe mum ngoodi to wakti payment.

Jojjannde yaltagol (wonande kuutorɓe EU/EEA)

So doosgol rokki kuutorɓe jojjannde yaltagol — jeyaaɗo jojjannde yaltagol balɗe 14 fawii e Maddee 9 Direktiif 2011/83/EU wonande kuutorɓe EU/EEA nahooɓe kuntal gita woɗɗiɗo — a waawi huutorde jojjannde nde to wakti e to ngarɗol toɗɗaaɗo to wakti jeey. Jojjannde yaltagol huutoraaki wonande carwol cellitiiɗo timminaaɗo to wakti yaltagol fawii e naamndal maa laaɓo, walla wonande ko jaltini numeriiɗo nuunɗal mum puɗɗii fawii e tabbitinaagol maa laaɓo adoore e tabbitinde maa nde jojjannde ina yaltoo gita ɗum, no doosgol jaɓi. Sabu Carwol on hannde no rokkaa puddu, e a yoɓaa kala gam naatungol, jojjannde yaltagol hannde alaa batte hannde, kono a wodi feere jamaa kala momtude hesaap maa e dartaade huutorde Carwol.

Uydugol e momtugol

Min waawi uydude, heertude walla momtude hesaap maa walla naatungal maa to Carwol on kala walla seeɗa so:

  • aan ngostuɗo Doosɗe ɗee walla doosgol jaltinaaɗo;
  • gole ma cosaa risk walla yiiloɗe wonande amen, kuutorɓe goɗɓi, walla laɓɓi tatabe;
  • min njahnaa fawii e doosgol, tribunal, walla ardo woodirteeɗo;
  • a huutoraaki hesaap maa wonande wakti juutuɗo e min njahdi kabaaru njahooɗo;
  • min haɗii Carwol walla marfa mum.

To nokku ɗo min waawi, min ina kabraay maa ko waɗii e ngam, e min ina mbenndo waɗude e mbaadi labbeendi — wano momtude poste gootol jamaa uydude hesaap, e uydude hesaap jamaa momtude ɗum, so tawii fottiri.

A waawi dartaade huutorde Carwol on jamaa kala e momtude hesaap ma no jahti dow.

Mbayle to Carwol

Min ina pewjondira Salam.life ñalawma kala. Min ina waawa ɓeydude, fewjondirde walla momtude marfeeji; jaltinde wersiyooji hesi; walla haɗude Carwol on to leydeeji walla teeliɗɗi tewɗi. To ɗo mbaylogol ustata ko a heɓata, min mbenndo kabrude no jokkudaa adoore gita Carwol on.

Mbayle to Doosɗe ɗee

Min ina waawi fewjondirde Doosɗe ɗee jamaa haa jamaa. So mbaylo ngo no mawno, min kabraay ma hawreendo — gita pewjondiral ndernde ãppikeesiyoŋ, baner to webo, walla imeyl — e min njokkay ñalnde «Ñalnde sakkitiinde» dow. So a jokkii huutorde Carwol on caggal mbaylogol welti, a jaɓi Doosɗe hesɗi. So a jaɓaaki, tiiɗno taawu Carwol on e momtu hesaap maa.

Apple App Store — doosɗe ɓeydoɗi

Doosɗe ɓeydoɗi ɗii ndaada nde a huutorta ãppikeesiyoŋ Salam.life summintaaɗo gita Apple App Store («ãppikeesiyoŋ iOS»). Ɗee no jeya seeɗa to kuntal hakkunde maa e amen, ngalaa hakkunde maa e Apple.

  • Jaɓal. Doosɗe ɗee timminaaki tan hakkunde maa e amen, ngalaa Apple. Min — ngalaa Apple — jeyi ɓernu kala wonande ãppikeesiyoŋ iOS e ko ngondi mum.
  • Mbaadi nyiŋkundu. Nyiŋkundu rokkundu maa wonande ãppikeesiyoŋ iOS ndaa heertaa to nyiŋkundu ndernde jeydaade gam huutorde ãppikeesiyoŋ iOS to teelu kala marka Apple ɗum jeyaa walla kontroleede, no jaɓaa to Doosɗe Huutorgol App Store e Doosɗe e Mballe Apple Media Services. Ãppikeesiyoŋ iOS ina waawi naadeede e huutoreede gita hesaapuji goɗɗi nahduɗi e maa gita Family Sharing walla jeyji ɓoorɗi.
  • Reennde e walle. Min — ngalaa Apple — jeyi ɓernu reennde e wallu kala wonande ãppikeesiyoŋ iOS. Apple alaa nelaagol rokkitde reennde walla wallu.
  • Garantii. To garantii laaɓo woo no jokka, so tawii ãppikeesiyoŋ iOS jaɓaaki garantii nde, a waawi kabrude Apple, e Apple jaaɓay ngurɗum jeey (so tawii woni). To ɗo doosgol jaltinaaɗo jaɓi e dow, Apple ngalaa garantii goɗɗo wonande ãppikeesiyoŋ iOS, e jokkudeji goɗɗi, baɗte, tuumondiral, bone, kaaliise walla galnde fottuɗe e jaɓaaki garantii ko ɓernu amen tan.
  • Jokkudeji produit e doosgol. Min — ngalaa Apple — jeyi ɓernu wonande jaɓtude jokkugol kala gita maa walla labbo tatabo wonande ãppikeesiyoŋ iOS walla jeyande mum walla huutorgol ma to ngu, jeyaaɗo jokkudeji ɓernu produit, jokkudeji wonɓe ãppikeesiyoŋ iOS jokkaa e haaja doosgol walla yamiraaɗo, e jokkudeji kisal kuutorɓe.
  • Jokkudeji sayŋti. So labbo tatabo jokki no ãppikeesiyoŋ iOS ngostata jojjanɗe sayŋti mum, min — ngalaa Apple — jeyi ɓernu yiilango, ndaarungo, daɓtugol, e timminugol jokkugol ngu.
  • Naat e doosgol. A mbiya e tabbitana no (i) a wonaa to leydi ndi haɗii e Hoylal Amerik walla ndi Hoylal Amerik suɓii no leydi «walloɓe terorisme», e (ii) a tonngaa ɗo nokku haɗaaɓo walla raɓɓunaaɓe Hoylal Amerik.
  • Doosɗe labbe tatabe. A foti jokkude e doosɗe labbe tatabe jaltinaaɗi (wano paymanji ɗii sukku ma ndayri) jamaa huutorgol ãppikeesiyoŋ iOS.
  • Apple no jaɓɗo nokku tatabo. A jaɓa e tabbitana no Apple e laɓɓi mum njokkitiiɗi ko jaɓɓe nokku tatabe Doosɗe ɗee, e fawii e jaɓal maa Doosɗe ɗee, Apple ndaada jojjannde (e jaɓi jojjannde nde no jaalla) huutorde Doosɗe ɗee fawii e maa no jaɓɗo nokku tatabo.

Google Play — doosɗe ɓeydoɗi

Nde a summinii ãppikeesiyoŋ Salam.life gita Google Play («ãppikeesiyoŋ Android»), huutorgol ma kadi no ndaada fawii e Google Play Terms of Service hakkunde maa e Google. Doosɗe ɗee no ndaada huutorgol ãppikeesiyoŋ Android keeriiɗu, e a jaɓa nyande kadi doosɗe Google.

  • Google jeyaa banndo Doosɗe ɗee e jeyaaki ɓernu wonande ãppikeesiyoŋ Android.
  • Suɓotodi momtugol hesaap no jeyaa hem to ndernde ãppikeesiyoŋ Android (Saɗtinaaji → Momtude hesaap) hem to webo to salam.life, no jahti doosgol Donneeji Kuutorɗo Google Play wonande momtugol hesaap.
  • Taawee huutorde ãppikeesiyoŋ Android no ngostata Doosɗe Programme Ƴellitooɓe Google Play, jeyaaɗo doosgol Child Safety Standards e doosgol User Generated Content.

Garantii e ñaawoore

To dow doosgol jaɓi, Carwol on rokkee «no ɗum woni» e «no ngu woodi», alaa garantii woo, laaɓo, mbenndaa, doosgol walla yiyondiraaɗo, jeyaaɗo garantii ŋenndiyaagal, jaɓal wonande haaja keeriiɗo, ŋoñungal alaa, kollirngu tabbitiindu nde hakkille sayŋti binndi, walla golle jokkudu alaa. Min njaalataa Carwol on jokketo alaa heedi, alaa ŋoñudaa, kisaaɗo, alaa virus, walla no nde no jaɓi haaja maa keeriiɗo. Ko jaltini no kuutorɓe goɗɓi ko jeyaa mum; min jaɓaaki ngu, e a fawii e ngu fawii e risku ma.

Hay huunde to Doosɗe ɗee yaltinaaki walla ustaaki garantii, jojjannde walla salaagol nde doosgol mooftugol kuutorɓe rajɗo leydi maa rokkata maa e nde waawaa yaltineede walla ustugol gita kuntal.

Heedi ɓernu

To dow doosgol jaɓi:

  • min jeyaa ɓernu wonande bone tampu, juumti, keeriɗo, jokkitundu, kollirgol walla saatu, walla bone profit, koros, hoolaare, donneeji walla feere golle, hem so min njokkaa kabraa fii bone ɗii;
  • ɓernu kuɓtondiriɗo amen kala wonande maa to jokkudeji kala fottuɗi e Doosɗe ɗee walla Carwol on heertee to dolar Amerik temedere (US$100) walla hoolaare maa yoɓ amen e lebbi cappanɗe ɗiɗi yeeso bone keɓotoo jokkudu, ko mawni kala.

Heeluɗi ɗii njokkay to dow doosgol jaɓi. Ɗi ngoostaaki ɓernu nde waawaa heertude doosgol — wano ɓernu wonande maayde walla doole keeriɗɗe gita yarmugol amen, fraadu walla kollirde penaadu, walla ɓernu goɗɗo nde waawaa yaltineede fawii e doosgol mooftugol kuutorɓe rajɗo leydi nguurndi ma.

Kompansatasiyoŋ (indemnitet)

To doosgol jaɓi, a jaɓa reenude amen e ronnoo amen alaa bone gita jokkudeji kala labbo tatabo fottuɗi e (a) Ko jaltini ma, (b) huutorgol ma e Carwol e ŋoñungo Doosɗe ɗee walla doosgol jaltinaaɗo, walla (c) ŋoñungo maa to jojjannde gooto goɗɗo. Maddee nguu nih jaɗaaki to ɗo nih jaaɓaaki to dow doosgol mooftugol kuutorɓe leydi nguurndi maa.

Doosgol nahɗo e jokkudeji

Doosɗe ɗee njoɗɗini doosgol Renndo Kazakistaŋ, alaa ndaarungo doosgol fottondiral. Tribunalji Almatii, Renndo Kazakistaŋ ngoodi tabbitanngu alaa eksklusiif e jokkudu kala fottuɗo e Doosɗe ɗee walla Carwol.

Ɗum njoñataa maa to mooftugol ko binndaaɗi pondateeɗi doosgol leydi maa ndi nguurɗi. Tinno:

  • so aan ko kuutorɗo nguurɗo leydi Pulaar nde dimo Pulaar wona (wano Senegal, Mali, Mauritani, Gine), doosgol mooftugol kuutorɓe leydi ngal ina jokka, e a waawi addude ñaawoore to nokku nguurɗaa;
  • so aan ko kuutorɗo nguurɗo to Tugnan Uropeen walla Nokku Ekonomi Uropeen, a heɓi kadi doosɗe mooftugol kuutorɓe pondateeɗe leydi maa, e a waawi addude ñaawoore to tribunalji leydi nguurɗaa; a waawi kadi huutorde platform daɓɓingol jokkudu Komisiyoŋ Uropeen to https://ec.europa.eu/consumers/odr;
  • so aan ko kuutorɗo nguurɗo Ŋgalandi Tugnaandi, a waawi addude ñaawoore to tribunalji Ŋgalandi e a heɓi mooftungo kuutorɓe pondateeɗe Ŋgalandi;
  • so aan ko kuutorɗo nguurɗo Beresil, Kood Mooftugol Kuutorɓe Beresil (Doosgol 8.078/1990) jokka e a waawi addude ñaawoore to nokku nguurɗaa;
  • so aan ko kuutorɗo Kalifoorni, a waawi addude ñaawoore no doosgol Kalifoorni jaɓi.

To doosgol jaɓi, naamnde foti njahde e mbaadi gootol e ngalaa banndo to ñaawoore renndi walla golle dintere.

Hawritan e amen — nokku gootol haadande

Wonande naamnde kala fii Doosɗe ɗee, fii hesaap maa, fii ko jaltini to Carwol, walla wonande haaja Maddeeji 11 e 12 Doosgol Carwol Numeriiɗo Uropeen, tiiɗno binnde to:

IT RESOURCE (AITI RESURS), LLP 73 Mezhdunarodnaya Street, Apt. 3 Turksib District, Almatii 050037 Renndo Kazakistaŋ BIN: 230240046213 Imeyl: info@salam.life

Ɗemngal golle nokku gootol haadande ko Engele.

Tee goɗɗe

  • Sergodgol. So teelu Doosɗe ɗee jaɓaaka, ko goɗɗo woodi e doole, e teelu jaɓaaki on yeyytee e teelu jaɓi ɓuri ɓottude e woote janngiraaɗo.
  • Salaade alaa. So min njahnaa jojjannde walla maddee, ɗum firtaa min ngalaa nde.
  • Yahnugol. Taawee yahnude Doosɗe ɗee ngalaa jaɓal binndo amen. Min ina waawi yahnude ɗe to nahdundu fii ngootu, ƴeewtugol, fewjondiral walla jeey nyiŋkugol.
  • Kuntal timmuɗo. Doosɗe ɗee, ngondi e Doosɗe Sirru e doosɗe goɗɗe wonande marfeeji ɗi min jaayna, ko kuntal timmuɗo hakkunde maa e amen wonande Carwol.
  • Ɗemngal. Doosɗe ɗee winndaa e Engele. Wersiyoŋ Engele ina jaalla firtugol woo.