Doosɗe Sirru
Ñalnde sakkitiinde: 21 Mee 2026
1. Hommbɓe min ngoni
Salam.life ko renndo kuutorteengo ɓooyngo to Internet wonande Juulɓe e gooto kala faalaaɗo naatude e haaldu hormaaɗu fii diine, finaa-tawaa, ɓesngu, e nguurndam ñalawmaa. Carwol ngol no eɓɓoraa e IT RESOURCE (AITI RESURS), LLP, BIN 230240046213, kawtal mum no woni to 73 Mezhdunarodnaya Street, Apt. 3, Turksib District, Almatii 050037, Renndo Kazakistaŋ («Salam.life», «min»). Min ngoni kontrooliyaŋke (controller) donneeji keeriiɗi ɗi ƴoogetee gita webo salam.life e ãppikeesiyoŋji Salam.life ɗi jagginee gita Apple App Store e Google Play (e kawtal «Carwol»).
Aan ina waawi hawritude e amen ñande kala to info@salam.life. Adareesi gooto on woni nokku haadande kuutorɓe sabu Maddee 12 ɗoosgol Carwol Numeriiɗo wonande Tugnan Uropeen (Digital Services Act, DSA), e kadi sabu Maddee 11 wonande Konfederaasiyoŋ Tugnan Uropeen, Komisiyoŋ Uropeen, e Konseyaa Uropeen wonande Carwol Numeriiɗo. Hawritungal ina waawi yaaweede e Engele.
Doosɗe ɗe ina kollira e haala newaaɗo: hol donneeji keeriiɗi min ƴoogata, ngam ko, no min huutorta ɗe, hommbɓe min hawritata ɗe e mum, juuta gita ɗe hawra, no min reenata ɗe, e hol jojjanɗe maa fawiiɗe e mum. Doosɗe ɗe ngoodi gam hettude tabbitannde Maddeeji 12 haa 14 wonande GDPR, doosɗe yiyondiraaɗe e UK GDPR, tabbitannde kabaarundeenduɓe wonande CCPA e ngoore mum hannde, doosɗe jaltinaaɗe wonande App Store e Google Play, e tabbitannde jaltinaaɗe wonande Doosgol Carwol Numeriiɗo Uropeen e Doosgol Hakkille Sayŋti Uropeen.
Min ngahdorata Doosɗe ɗe e ɗemngal yiɗɗi gam newnande maa. So jaayɗaaɗo wonii hakkunde wersiyooji, eltere Engele woni ngoore.
2. Carwol ngol e batte mum to donneeji ma
Salam.life ko jaagordu kuutorteengu. A waawi sosude hesaap, suɓaade innde kuutorɗo gooto e innde kollirde, faaltinaade biograafi raɓɓunde e wonkii kollirde, e jaayde poste, wiyteendeji, dengeji, jokkudeji, e blokuji e ɓesngu kala. Beraŋda ndaa hesi e ɗi laɓɓi ɗiɗi ngam ndimaaku: /brothers e /sisters, gam yo kuutorɓe ɓe yiɗi nde ndimaaku heɓa naatude no welɓuɓe. Ko ɗum kala sabu ko min naamndotoo maa nde a holluɗo ndimaaku ma e jamaa tomalitee. Min naamndotaako diine ma. Kuutorɓe ngoodi nguurndam nde njaayata fii imaan, jamaa, mawhabu, e tee kala e biograafi e poste mum. Kono profil ndaa wallibu «diine» nuunɗiniraaɗo.
So tawii Carwol ngol no kollira ɓesngu Juulɓe ɓooyɓe, min faami no huutorgol Salam.life ina waawi yiyeede e woɗɓe wano holluki diine. Sabu mum, platform on no eɓɓaa hakkille gam ustude donneeji keeriiɗi ɗi min ƴoogata e ma: min profilaaki maa e iimaan tawaaɗo, min hollirtaako maa ñiŋkaaji ɗii goonɗiniraaɗi, min njeenataa wala min nahdaaki donneeji maa to laɓɓi ñiŋkaaji wala bɓrokerɓe donneeji, min mawi e sistem amen wallibu «diine» feccinaa e ma, e min jaɓataa ñiŋkaaji laɓɓi taɓɓinaaɓe wala teknolooji jokkundu hakkunde sayteeji to webo amen wala ãppikeesiyoŋji.
3. Donneeji keeriiɗi min ƴoogata
Min ƴoogata tan ko Carwol ngol soklata.
Donneeji hesaap. Nde sosata hesaap, min naamndotoo adareesi imeyl maa, sirru pasdu (ɗum min reentata tan no hash kriptoofii salnde, ɓay binndi celluɗi), innde kuutorɗo gooto, innde kollirde, ndimaaku ma (gorko wala debbo, ko ɗum tan ngam waltinde maa to /brothers wala /sisters), leydi ma to kode ISO bayuun ɗiɗi, e ɗemngal interfees suɓaaɗo. A waawi faaltinaade wonkii e biograafi raɓɓunde so tawii a yiɗi.
Ko jaayɗaa. Poste, wiyteendeji, dengeji, jokkundeji, blokuji, kuule ɓe njokkuɗaa, e nattirɗi ɓe paaltinɗaa to poste — fof ɗi reenee to infrastruktur amen e ɓe nani gita kuutorɓe goɗɓi sabu xuusiyoŋ peeñirde ɗoo. Jokkudeji ɗe njokkuɗaa to kuutorɓe goɗɓi wala ko ɓe ndaarata reenee no fooyre teelnduru modereyŋ amen.
Donneeji teknik. So aan huutorta Carwol ngol, min ƴoogata haa wakkati teneeji teknik gita huutorgol Internet e ãppikeesiyoŋji amen: adareesi IP ma, ñalnde e wakti njaltinooji ma, URLs ɗi paatuɗaa, hello user-agent maa, tokeŋ session, e wakti naatugol sakkitiingol. Min huutorta donneeji ɗi gam joɗɗinde Carwol, reenude hesaapuji, salaade fraadu e bone, e hettude tabbitannde toraagol amen.
Hawritungalji. So aan hawritirii e amen to info@salam.life, min ngootta nelaagal e jaabowal amen haa nde tawɗen min waawi welde toranagol maa. Min njahaa tan iimeylji mamateeji — tabbitinde hesaap, finiwane sirru pasdu, e ɓaŋŋe — min njahaa imeylji marketiŋ. Carwol ngol hannde njahaa neldagalji push.
Min naamndaaki kategorii keeriɗɗi donneeji keeriiɗi mbiyaaɗi e Maddee 9 GDPR — wano donneeji ɗi kollira sentaaji nyaajaaji wala leyñoƴaaji, iimaanji diine wala filsafa, miijo siyaasa, jeyi e sendika, donneeji jeneetik wala biyometrii, donneeji caatu, wala donneeji jeyaaɗi e nguurndam jiidu wala alkaalaa jiidu — min njewndaaki walleeji profil nuunɗiniraaɗi wonande kategorii ɗii kala. Kuutorɓe ina waawi habrude tee kala, jeyaaɗi e iimaan mum, e biograafi, poste, wala wiyteende mum. So tawii ɗum waɗii, min huutorta ko jaltini ɓe tan gam joɗɗinde Carwol, wano kabaaru sortinaaɗo to seksiyoŋ 5.
Min ƴoogataa identifianji biyometriik, donneeji nokku peeñorɗi, kontakuji, kalañder, donneeji dilluki, wala donneeji uddiiji e aksesuwariji jokkitiiɗi. Ãppikeesiyoŋji mobiil amen naamndaaki naatugol e kamera, mikrofon, nokku, kontakuji, kalañder, donneeji caatu, sensorji dilluki, kuule Bluetooth, wala sensorji biyometrii. Tan jagginegol gootol ãppikeesiyoŋ on naamndotoo ko naatugol e dosye foto maa, e ko ɗum tan nde a yiɗi paaltude foto e poste.
4. Ngam ko min huutorta donneeji ma, e fawatoo e doosgol moy
Wonande kuutorɓe to Nokku Ekonomi Uropeen, Ŋgalandi Tugnaandi, e leydeeji goɗɗi ɗi doosgol mum jaalla GDPR fawii, min fawii e dooseeji doosgol ɗii.
Min huutoroo donneeji ɗi soklaa gam sosude hesaap ma, tabbitinde maa, joɗɗinde beraŋda ngal feccaa e ndimaaku, jaayde ko a suɓii e ɓesngu, e rokkude marfeeji renndo Carwol on, fawii e timminugol kuntal hakkunde amen e ma (Maddee 6(1)(b) GDPR): so tawii min huutoraaki donneeji ɗi, min mbaawataa rokkude maa Carwol no a naamndorinoo.
Min huutoroo donneeji teknik, kabaaruji session, e fooyre modereyŋ fawii e mbaadi laɓɓi amen (Maddee 6(1)(f) GDPR) — gam joɗɗinde platform reenaaɗo, kollaaɗo, e tabbitiŋɗo to doosgol; gam reentude fooyre jaaɓaaɗi modereyŋ haa min waawa yiltude ɗi; gam salaade fraadu, spam, dirgon, e bone; gam reentude e huutorde toraaɗi yiilo amen; e gam reentude kisal e tewtungo infrastruktur amen. Min ndaarii batte huutorgol ngol e ma e min anndi, hawreendi e tabbitinaagol amen ne ustude donneeji, reentude ɗe, e kontroldu naatugol, mbaadi ɗii njaltinaa mbaadi maa wala jojjanɗe maa kaaketiiɗe.
Min huutoroo donneeji ɗi min soklata gam jokkude e toraaɗi amen tugnannde fawii e Maddee 6(1)(c) GDPR. Ɗum ina jiba jaabuwal naamnde tugnannde ardiiɓe woodirooɓe, reenude fooyreji lebbi e komptabiliite so soklaa, jokkude e toraaɗi Doosgol Carwol Numeriiɗo, e jokkude habaru fii kuule huɓɓi alkaalaaji binndi sukaaɓe yim haa CyberTipline National Center for Missing & Exploited Children (NCMEC), no soklaa to dabbike-en carwol elektroonik fawii e 18 U.S.C. § 2258A.
So tawii min fawi e tabbitinaagol ma — wano so a suɓii naatude e marfa cuɓotaaɗo to ñalawma ardiiɗo — min holliroyay ɗum jamaa amen naamndotoo, e a waawi yaltude tabbitinaagol jamaa kala laaɓe huutorgol ngol waɗtaaki gita timmaagol mum.
Wonande kuutorɓe ardiiɗo UK GDPR, dooseeji doosgol ɗii ngooti ina jokka fawii e doosɗe yiyondiraaɗe ɗo doosgol Ŋgalandi. Wonande kuutorɓe to leydeeji goɗɗi, min fawii e dooseeji yiyondiraaɗi doosgol ɗi ngoodi e doosgol ngenndi, jeyaaɗi to ɗum jokka: timminugol kuntal, mbaadi laɓɓi kontrooliyaŋke, jokkude e toraagol tugnannde, e tabbitinaagol.
5. Habaru fii ndimaaku e fooynde diine platform on
Min ƴoogata simbol ndimaaku ɗiɗi (gorko wala debbo) jamaa sosgol, ɓay beraŋda nde no eɓɓaa no laɓɓi ɗiɗi yiyondiraaɗi, e min sokla wallibu ngu tan gam waltinde golliingol ma to laɓɓol gonɗo. Ndimaaku, e maana wonɗo ɗoo e e nbeydaari donneeji caatu wala alkaalaa jiidu, min jaɓa no donneeji keeriiɗi raaɓuɗi, e min huutoroo ngu tan wonande wandi golle ngooti. Min ɓolnataa alkaalaa jiidu ma gita wallibu nguu, min hawritataa nguu e laɓɓi ñiŋkaaji woo gam fellitande woo so tawaaka joɗɗinde Carwol, e min huutorataa nguu wonande profil wala ñiŋkaaji.
Min anndi Carwol ngol ko jaayaaɗo arɗo wonande kuutorɓe Juulɓe, e woɗɓe e kuutorɓe ina kollirta kabaaru fii iimaan diine wala filsafa mum to biograafi wala poste mum tewtende mum. Kabaaru on ko kabaaru aan suɓinoo jaayde, e min jaɓa nguu wano: min ɓeydataa profil maa e walleeji diine, min mawataa profil diine goonɗinaaɗo fii maa, min huutorataa ko jaltini poste maa gam tooɓitde maa fawii e iimaan, e min hawritataa ko jaltini poste e laɓɓi ñiŋkaaji. Min huutoroo ko jaltinɗaa tan gam yo Carwol on golla no a torinoo.
6. Marfeeji Hakkille Sayŋti («Post with AI»)
Salam.life ina rokka marfa cuɓotaaɗo «Post with AI» on no wallirta maa winndude, firtude, wala woɗɗitinde poste e wiyteende keeriɗɗe maa. So aan huutorii ngu, ko a winndi no prompt jaƴotoo gita jokkudu kisaadu to labbo modeel hakkille sayŋti laɓɓo tatabo wonande inferaaŋs (inference) gooto; labbo on jaaboroo ko foccii, kanjum a suɓotoo so a yiɗi feccude ngu, jaaynude ngu no poste ma, wala fooltude ngu. Min jaŋngintinaaki modeelji hakkille sayŋti amen fawii e ko jaltini ma, e min reentataa promptuji ma haa juutugol tee ƴellitde jaabuwal, so tawaaka a suɓii jaaynude ko hettaa no poste wala wiyteende — to ɗum waɗi, ko jaayaa reenee no ko jaltini kuutorɗo rajaaɗo.
Min anndi tabbitannde njahde laaɓe wonande hakkille sayŋti binndaaɗe to Doosgol Hakkille Sayŋti Uropeen (Regulation (EU) 2024/1689), e teelu Maddee 50 hettoyta huutorgol jamaa 2 Uut 2026. Sabu aan tabita binndoowo e firnoowo ko ɓuri kala ko a jaaynata sabu «Post with AI» — marfa o ko gam wallude maa, ɗum no gam jaaynude lomto maa — aan jeyaa ɓernu fewjondiral ko jaltini sakkitingol. Min njokkay tewtondirde direktiifuji e fewndo nehgol Komisiyoŋ fii njahde laaɓe ko jaltini hakkille sayŋti, e min njokkay fewjondirde Doosɗe ɗe e huutorgol ãppikeesiyoŋ no haaja waɗi gam kollirde toraaɗi ɗii jeyondiraaɗi e no marfa on huutoraa.
7. Kukiji e teknolooji yiyondiraaɗi
Webo Salam.life on ina huutoroo laɓɓi ɗiɗi kukiji e kuule storage looɓal yiyondiraaɗi.
Kukiji ɓuri faayɓuɗi, ɗi ngoodi gam rokkude Carwol no a naamndorinoo: kuki tabbitiŋde mooftoowo aan e naatugol, kuki suɓagol ɗemngal nde nih reenta ɗemngal interfees suɓaaɗo, e kuki teema nde nih reenta so a yiɗi tema jalɓo wala niɓɓo. Kukiji ɗii kambuji ngenndinee e min naamndotaako tabbitinaagol ma.
Kukiji analiitik, ngenndinee e Google Analytics (ɗum no eɓɓa e Google LLC). Min huutoroo Google Analytics gam faamde trafik webo on kala — moy njahɗo, hello ɗo ɓuri yiɗeede, gita kala njahooɓe ngarata, e no Carwol golla to teknik. Min eɓɓii Google Analytics no adareesi IPs ngoodi anoniim gita huutorgol, min nattataa donneeji analiitik to hesaap ma, e min hutoraa Google Signals walla ko marfaaji fottuɗi e ñiŋkaaji. Min naamndotoo tabbitinaagol ma gita waɗude kukiji analiitik to teelu maa, gita banneer kuki kollira ñalnde maa adoore wartugol salam.life. A waawi feytude suɓaagol ma jamaa kala wertude saɗtinaaji kukiji to saytu. Saalaade kukiji analiitik fewjataa ndernde huutorgol Carwol on.
Min huutoraaki kukiji wonande ñiŋkaaji, profil, jokkundu hakkunde sayteeji, wala mawde rrendoo wonande ñiŋkaaji geɗagol. Min ɗiɗitaaki Facebook Pixel, SDKji ñiŋkaaji, wala teknolooji ñiŋkaaji laɓɓi tatabe yiyondiraaɗi.
Ãppikeesiyoŋji mobiil Salam.life njuutaaki SDKji analiitik wala ñiŋkaaji laɓɓi tatabe, e ɗi naatataa naadeerii ñiŋkaaji teelnduru (IDFA to iOS wala AAID to Android). To kambu App Privacy wonande Apple, min hollirta ãppikeesiyoŋji mobiil «Data Not Used to Track You» — to ko Apple firata e «tracking» to direktiifuji App Tracking Transparency mum — e to seksiyoŋ Data safety wonande Google Play min hollirta no nih ɗum ne min hawritaaki donneeji ƴoogetee e ãppikeesiyoŋji mobiil to laɓɓi tatabe wonande ñiŋkaaji, marketiŋ, walla analiitik.
8. Hommbɓe min hawritata donneeji ma e mum
Min hawritata donneeji keeriɗɗi tan e labbe carwol cuɓinaaɗe rajaaɗe ɗe min sokli gam joɗɗinde Carwol, e tan haa juutugol kala labbo sokli gam timminde golle mum. Ɓe ngolla no proseseerɓe (processors) amen fawii e kuntal binndaangal ngal ɗoñata ɓe huutorde donneeji tan fawii e direktiifuji amen, reenude ɗe e doosɗe kisal hawriinɗe, e momtude ɗe wala tuttinde ɗe so carwol mum timmii.
Kategorii ɓerɓe goɗɓi hannde:
- labbo infrastruktur cloud on no jaayna serveraaji e baasaaji donneeji amen to Tugnan Uropeen;
- labbo reentungal e jaayngal nattirɗi (CDN) on no reena e ɓetta wonkiiji e nattirɗi ɗi a faaltinoo;
- labbo imeyl mamateeji on no neltindira tabbitinde hesaap, finitande sirru pasdu, e imeylji kisal e innde amen;
- labbo analiitik webo (Google LLC, joɗɗintoowo Google Analytics), huutorinoo tan gam etogol trafik kala e golle webo salam.life;
- labbo modeel hakkille sayŋti laɓɓo tatabo, naattirteeɗo tan wonande inferaaŋs, huutorinoo gam joɗɗinde marfa «Post with AI»; e
- Apple Inc. e Google LLC, ɓe njaayna ãppikeesiyoŋji mobiil amen gita boutikji ãppikeesiyoŋji mum, e huutoroo donneeji ɓe ngom faayɗude gam jaayɗu ngu.
So tawii a suɓii naatude to wersiyoŋ webo Carwol on huutorde hesaap Google ma, Google LLC kadi golla no labbo naatungal; to ɗum, Google hawritata e amen tan donneeji keeriɗɗi ɓuri faayɗuɗi gam sosde wala naatnude hesaap Salam.life ma.
Min njahaa donneeji keeriɗɗi maa, e min hawritaaki ɗe wonande ñiŋkaaji ndaadu hakkunde nduɗi. Min njaltinataa ɗe e gooto sao laɓɓe waaltunooɓe e dow, so tawaaka min ɗoñaa doosgol — wano fawii e nelal ñaawoore tabbitinaaɗe, naamnde tugnannde mawnde to ardiiɓe woodirooɓe, walla jeyaaɗo to fooyre ɗe min sokli huutorde NCMEC fawii e doosgol federal Amerik to kuule huɓɓi sukaaɓe e yim to Internet.
So tawii min keɓii ñalawma e ƴellitde, joofnde, walla yeeyru kala walla seeɗa golle amen, donneeji keeriɗɗi ina waawi yahde to kalifuwo gonɗo; to ɗum min tabbitiniroya kalifuwo on no nahnda doosɗe e ɗo Doosɗe ɗe njahdi, e maa nih kabraɗaa.
9. Yahdugol donneeji hakkunde leyɗe
Infrastruktur amen no woni Tugnan Uropeen, donneeji keeriɗɗi maa reenee to serveraaji EU yeeso kala ɗo ngonɗaa. Kono ɓii-saare amen no joɗɗina Carwol gita yeeso Nokku Ekonomi Uropeen, jeyaa to kawtal amen Kazakistaŋ, ɗum firta ndimaagu amen — e woɗɓe e labbeeji amen — ngam waawude naatude e donneeji keeriɗɗi reentaaɗi to Tugnan Uropeen gita leydi tataɓi. So donneeji keeriɗɗi njahda yeeso Nokku Ekonomi Uropeen walla Ŋgalandi Tugnaandi to leydi ndi anndaaka rokkooku heedi reenungo donneeji yonata, min fawoo e reenugol welɗo ɗoñaaɗo e Maddee 46 GDPR (e doosɗe yiyondiraaɗe to UK GDPR), tinno Doosɗe Kuntal Yamiraaɗe (Standard Contractual Clauses) jaɓaaɗe e Komisiyoŋ Uropeen to Implementing Decision (EU) 2021/914 ñalnde 4 Suwee 2021, e wonande yahdugol gita Ŋgalandi — sokludeeji yahdugol donneeji hakkunde leyɗe jaɓaaɗi e UK Information Commissioner's Office (ICO). Min keɓtoo dabbike-en teknik e jogoraaɗi gam mooftugol heedi reenungo yiyondirooru.
10. Juuteendi nde min reenata donneeji ma
Min reenata donneeji keeriɗɗi tan no juuti ko min haaja ɗi nuunɗi.
Min reenata profil hesaap e ko a winndi ɗo nde hesaap ma sutta. So a momtii hesaap ma, min momta donneeji ɗi e sistem produksiyoŋ amen e balɗe jeeɗiɗi, e to backup amen e balɗe cappanɗe tati, so tawaaka kategorii heeluɗi tewɗi rajaaɗi ko sortinaaɗi to ley. Loguji server ngondi donneeji teknik e kisal reenee haa balɗe cappanɗe jeenayi, ɓay momtee walla gooto njahdi nde ɗoldataa anndoreede. Fooyre modereyŋ — ko nani jokkudeji fii ko jaltini wala wonɓe e jaaɓaaɗi min toɓɓi to mum — reenee haa lebbi cappanɗe ɗiɗi e nayi gam yo min waawa anndude golle ngootingol e jokkude e toraaɗi amen fawii e Doosgol Carwol Numeriiɗo. Min reenataa ko sokku to labbo modeel hakkille sayŋti tatabo wonande marfa «Post with AI» juutugol ko ɓuri tee ƴellitde jaabuwal, so tawaaka a suɓii jaaynude ko hettaa no poste wala wiyteende — to ɗum, ko jaayaa reenee no ko jaltini kuutorɗo rajaaɗo e jokkata e tabbitinaagol toɓɓuɗo dow. Fooyre min sokli reenude doosgol (wano fooyre lebbi, fooyre jokkudeji to ardiiɓe woodirooɓe, e kabaaruji ngonduɗi e naamndal mooftugol) reenee haa nde doosgol haalata e momtee gita ɗum.
11. Jojjanɗe ma
So aan no woni to Nokku Ekonomi Uropeen wala Ŋgalandi Tugnaandi, jojjanɗe ɗii ina ndaada ma fawii e donneeji keeriɗɗi maa, e a waawi huutorde ɗe ñande kala gita binnde to info@salam.life wala huutoraagol kontroluji e ãppikeesiyoŋ e webo: jojjannde anndinegol no donneeji ma njaƴotoo (ko ɗum Doosɗe ɗe jojjini); jojjannde naatungal to donneeji ma; jojjannde feccugol donneeji janngiraaɗi wala timminaaki; jojjannde momtugol donneeji ma («jojjannde sippitineede»); jojjannde uydude jaƴugol; jojjannde yahnugol donneeji ma ɓe ngowinɗaa ɗiɗi min njaƴi e ngarɗol otomatiik fawii e tabbitinaagol maa wala kuntal e ma; jojjannde salaade jaƴugol fawii e mbaadi laɓɓi amen; jojjannde nde sutta jaaɓaaɗi otomatiik tan ngondi batte ñaawoore wala maandiɗe e ma (min ñaawataa jaaɓaaɗi yeeso ma); e to ɗo min naamndi tabbitinaagol ma, jojjannde yaltinde mum ñande kala.
So aan ko kuutorɗo Senegal walla Mali walla Mauritani walla Gine walla leydi Pulaar nde dimo Pulaar woni, doosgol mooftugol donneeji keeriɗɗi to leydi ngal jamaa kuutor rokkata jojjanɗe yiyondiraaɗe to naatungal, feccugol, e momtugol ɗii. A waawi huutorde ɗe gita binnde to info@salam.life.
So aan ko kuutorɗo Kalifoorni, fawii e California Consumer Privacy Act feccunoodo California Privacy Rights Act, kadi a heɓi jojjannde anndude ko kabaaru keeri min ƴoogi e maa; jojjannde naatungol to kabaaru keeri on; jojjannde feccude kabaaru keeri janngiraaɗo; jojjannde momtude kabaaru keeri; jojjannde salaade jeey wala hawritungo kabaaru keeri (min njeenataa wala min hawritataa kabaaru keeri no firi ɗum CCPA, jeyaaɗo ñiŋkaaji ndaadu hakkunde nduɗi); jojjannde uydude huutorgol e jaltinde kabaaru keeri kaaketiiɗo; e jojjannde nde ñoṭotaako gam huutorgol jojjanɗe CCPA ma. Tan kategorii gootum «kabaaru keeri kaaketiiɗo» ɓeydaaɗo e CCPA min ƴoogata ko doosgol naatungal hesaap maa (imeyl e hash sirru pasdu salnde), min huutoroo ɗum tan gam tabbitinde maa to Carwol, no ɗoñaa to seksiyoŋ 7027(m) doosgol CCPA.
Min jaɓa wonɓe Beresil (fawii e LGPD, Doosgol 13.709/2018), Indonesi (fawii e UU PDP 27/2022), Tuurki (fawii e KVKK, Doosgol 6698), Malesi (fawii e PDPA 2010), Saʿuudii (fawii e PDPL), Emiraateeji Arab Ndentuɗi (fawii e Federal Decree-Law No. 45 of 2021), Pakistaan (fawii e PDPA), e Renndo Sin (fawii e PIPL), e leydeeji goɗɗi, ɓe ngoodi jojjanɗe yiyondiraaɗe fawii e doosgol mooftugol donneeji ngenndi mum. Min jokkata jojjanɗe ɗii no doosgol mooftaaɗo jaltinata fawii e jaƴgol amen, e a waawi hawritude e amen e ngarɗol gootingol to info@salam.life.
Gam huutorde jojjannde gooto ndernde ɗii dow, binnde to info@salam.life. Min jaaboroo to wakti hawreendi e doosgol jaltinaaɗo (lewru gootu wonande GDPR e UK GDPR, ɓeydiroye lebbi ɗiɗi wonande naamnde caɗtuɗe; balɗe cappanɗe nayi e jowi wonande CCPA, ɓeydiroye balɗe cappanɗe nayi e jowi goɗɗi). Min waawi naamndaade kabaaru gita maa ngam tabbitinde innde ma adoore jaƴgol naamndal ma, gam reenude donneeji ma gita janngugol e gooto goɗɗo.
So aan no woni to Nokku Ekonomi Uropeen, a heɓi kadi jojjannde toraade to ardo reenugol donneeji to leydi mum njoɗ-ɗaa, mum gollirta, walla mum nyaaɓi binndaa. Min noddato jeyngal nde min waawa tewtude geɗagol ma adoore.
12. Momtugol hesaap
A waawi momtude hesaap Salam.life maa ñande kala gita ndernde ãppikeesiyoŋ to Saɗtinaaji → Momtude hesaap, e gita webo salam.life. A waawi neldude naamndal momtugol to info@salam.life gita adareesi imeyl ɓotti e hesaap. Momtugol hesaap maa momta haa fooyre profil maa, poste e wiyteendeji maa kaalaaɗi, dengeji maa, jokkundeji maa, e blokuji ma gita sistem produksiyoŋ amen e balɗe jeeɗiɗi; backupaaji laaɓa fawii e teelu doɗɗol yamiraaɗo to seksiyoŋ 10. Kabaaru min sokli reenude doosgol e fooyre modereyŋ tewɗi sortinaaɗi to seksiyoŋ 10 reenee haa wakti binndaado ɗo, ɓay momtee.
13. Kisal
Min reena donneeji keeriɗɗi e ngarɗi kisal hawritiiɗi e mawɗu e mbaadi Carwol, jeyaaɗo kriptewol donneeji yahooji, hashing sirru pasdu e algoriitm salnde tuugiiɗo, kontroldi naatungol e ko jaltini reseo e ãppikeesiyoŋ, e jooru ɓuri ustude wonande naatungol to sistem produksiyoŋ. Bayuuni ɗoñon walla reentungo timmuɗo ngoodi, kono min mbenɗoo nde haɗen risku waarɗe kisal woɗɗitde fotɗo woni.
14. Sukaaɓe
Carwol on no eɓɓinanaa kuutorɓe ɓe njuuti duuɓi 16 fii dow. Min mawataa hesaapuji wonande kuutorɓe ɓe duuɓi ɓuri famɗude, e min ƴoogataa donneeji keeriɗɗi mum hakkille. To Amerik, no jahti Children's Online Privacy Protection Act (15 U.S.C. §§ 6501–6506) e direktiifuji mum (16 C.F.R. Part 312), kadi min tabbitana ɓe min ƴoogataa kabaaru keeri hakkille gita cukalel njuuti ɓuri duuɓi 13. So a anndi neɗɗo ɓuri duuɓi famɗuɗi rokkii amen donneeji keeriɗɗi, hawritire e amen to info@salam.life, e min toppoyto golle gam momtude donneeji ɗi e udditde hesaap on.
15. Jokkudeji ko jaltini e modereyŋ
A waawi jokkude ko jaltini walla hesaapuji ngostaa janngira doosɗe amen walla doosgol jaltinaaɗo gita Jokku to ndernde ãppikeesiyoŋ e poste, wiyteende, e profil kala, walla binnde to info@salam.life. Min wartoyto jokkudeji goonɗiniɗɗi to wakti hawreendo, e min waawi momtude ko jaltini, uydude hesaapuji, walla geɗoyde golle goɗɗe nde min faami doosɗe amen walla doosgol jaltinaaɗo ngostaa.
So min keɓii kabaaru walla maandiɗe kollooje wona kuule huɓɓi sukaaɓe yim walla goɗɗe e jeyaaɗe to 18 U.S.C. § 2258A to Carwol, min jokkata to CyberTipline National Center for Missing & Exploited Children (NCMEC), no soklaa to dabbike-en carwol elektroonik, e min hawritoo e ardiiɓe woodirooɓe fawii e doosgol jaltinaaɗo.
Kabaaru jokkooji ko jaltini Salam.life ngostaa jojjanɗe winndaaɗi walla jojjanɗe goɗɗi mbaadi sayŋti, jeyaaɗi nelaali to mbaadi US Digital Millennium Copyright Act (DMCA), waawi nelteede to info@salam.life, ɗum no jokkugol laaɓo amen wonande nelaali ɗii.
Wonande kuutorɓe to Tugnan Uropeen, info@salam.life kadi no woni nokku gootol haadande amen wonande kuutorɓe e haadungal gita ardo Konfederaasiyoŋ Tugnan Uropeen, Komisiyoŋ Uropeen, e Konseyaa Uropeen wonande Carwol Numeriiɗo jeyaaɗo to Doosgol Carwol Numeriiɗo Uropeen. Hawritungal ina waawi yaaweede e Engele.
16. Mbayle e Doosɗe ɗe
Min ina waawa fewjondirde Doosɗe ɗe so wakti yontii gam kollirde mbayle to Carwol, ndaarungo amen, walla doosgol. So tawii min waɗii mbayle mawɗe, min kabraay maa to mbaadi hawreeɗo adoore jokkudeji yontaay, wano kabaaru e ndernde ãppikeesiyoŋ walla imeyl. Ñalnde «Ñalnde sakkitiinde» dow Doosɗe ɗe yeeso kollirta jokkundu sakkitiindi.
17. No min hawritirta
Wonande naamnde, naamndal walla yaaboragol fottuɗi e Doosɗe ɗe walla donneeji keeriɗɗi maa, tiiɗno binnde to:
IT RESOURCE (AITI RESURS), LLP 73 Mezhdunarodnaya Street, Apt. 3 Turksib District, Almatii 050037 Renndo Kazakistaŋ Imeyl: info@salam.life
Min mbenndo jaaboraade naamndal kala to wakti hawreeɗo, e ɗemngal nde nelaa to waawi, e to wakti kala e Engele.