Haɓɓugo e depression, anndal hoore, e woɗɗitaade diina-miɗo sokli ballal, du’a

Assalamu alaikum onon fuu, Miɗo jannga jaabawol e internet ko ɓuri duuɓi, ammaa mi meeɗaa miilude mi woni neɗɗo binnda ɓataake ngam ñaagude ballal. Ɗum hollita no mi woniri e haaje. Yaafo so ɗum juuti, ammaa mi yiɗi mi hokka ko fayi arande ngam wallude on faamde nokkuure am ɓurnde heewde e humpito. Mi etoto ɗum waɗa juutɗum, insha’Allah. Ko faati e am ko juutɗum: Mi woni gorko mo duuɓi 34, miɗo nannda e majjungal timmungal, ɗum fuɗɗii duuɓi ɗiɗi jooni. Mi danyaa ko juulɗo e nder galle jillondirɗo-baaba am ko Afriknaajo to bannge worgo, yumma am ko Oropnaajo (o jaɓii Lislaam ko adii mi danyeede). Mi mawni ko ɓuri heewde e UK. Mawnugol immigrant en: golleede, wuurde. Mi heɓaani jaŋde Lislaam moƴƴere sukaaɓe; mi yahataa Madrasah nokkuure tan seɗɗa, alaa ko doggol. Baaba am e yumma am ɓe ngoni diinaaɓe, alhamdulillah. Mawnugol e Lislaam: Mi juulataa sahaa e sahaa, mi suulata Ramadaan, ammaa ɗum nani e am ko e duuɓi 14. Mi ƴetti sahaa saɗɗo-walla on mbiya ɗum depression-to mi yi’i koyɗe laaɓtuɗe e joofnirde duniyaaru e Ñalngu Kiisa, miɗo hulɗinaa. Mi suulataa les binde am e Aljumaa, miɗo nanndi e hoolaade Saa’a ari. Koyngal go’o mi yi’i miɗo ciftora laaɓɗum: Mi darii e dow ngesa laaɓndu daneeju (ina waawi wonde ngesa Arafat), e nder pulaar mawɓe ɓoorniiɓe daneehi, goɗɗo wi’ammi ɗum Ñalnde Kiisa. Ndeen mi nani daande baaba am wi’eede, “Mi hokka ma fartaŋŋe goɗɗo ngam wartude, nyiɓtina nguurndam ma.” Mi finiti miɗo woofa, miɗo woya. Ɗoon mi faami mi anndaa juulde no haanirta-mi jannginaaka Suurat Al-Fatiha walla Al-Ikhlas. Mi doggi to yumma am, mi janngi ɗe binndi alkule dow kaayit, mi hooti kaayit ngol e juulde am fuu, miɗo hersina. Gila ndeen, mi wi’ataa mi juulataa: juulde juulde am fuu, suulde, yiyde konnguɗi Lislaam, etotooɗo reende Sunnah, jogiide wakkere, woɗɗitaade bakkatuuji mawɗi. Mi waɗii Umrah laabi keewɗi, alhamdulillah. E hitaande 2022, mi ceertii e dewgal duuɓi joweeɗiɗi. Miɗo jogii ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo tokosɓe (jooni 9 e 6). Miɗo wanaa e depression ko adii ceertugol ngol-goonga, miɗo miila mi jogii caɗeele cellal hakkille nguurndam am fuu-ammaa caggal ceertugol ngol, ɗum ɓeydii. Mi heɓii caɗeele anndal hoore mawɗe. Miɗo miiliino nguurndam ko laawol darnde: duɗal, jangirde mawnde, golle, dewgal, ɓiɓɓe, ndeen weltaare duumiinde. Ɗum ko mi jannginaa. No mi waɗiri ko boni!. 2023 nanndi e niɓɓere. Miɗo nder ciɓɓagol ko waɗi, miɗo hebii e denndaangal e yeɓɓitaade. Mi darni nyawndam depression (Sertraline) caggal hitaande sabu mi miili mi haani ɗum. Miɗo jokki e yeeɓitaade nanondiral e debbo am ɓooyɗo, ammaa ɗum waɗaali. Mi winndii defte keewɗe e miijooji, iimaan am ɓeydii seeɗa, ammaa miɗo miijoo no feewi e kala bakkatuuji ɗi mi waɗi. 2024 woni hitaande ɓurnde saɗde. Mi jogii caɗeele reedu, mi yi’aama miɗo jogii H. pylori, ulcer reedu, e hiatus hernia. Mi huutorii antibiyotik baawɗi, mi heɓii jaabawol bonngol-mi yi’i koyɗe bonɗe, mi tampi, mi woya ngam alaa daliila, mi suulataa les binde. Ɗum woni koyɗol bonngol. Mi darni lekki, ammaa ndeen depression luggiɗndi ari: mi waawaali ummaade e leeso, fuu nanndi e teddungal. Mi haɓaama e golle, mi hokkaama Citalopram, ammaa caggal ñalawma gooto mi heɓii caɗeele ɓalli bana ɗoyngol e ɓernde wulnde. Doktoor en njaɓaali yam. Caggal ɗuum mi etii Prozac ammaa mi waawaali muñande; ɗum waɗi suulde Ramadaan waɗataake, ndeen mi wadii suulde ɗe caggal. Ndee hitaande, hay e caɗeele ɗee, mi nannditi e Lislaam ko ɓuri ko adii. Iimaan am semmbiɗɗo hay e depression. Mi yiyataa konnguɗi Lislaam ngam kala sikkitaare-Mufti Menk, Belal Assad-mi janngini adhkar subaka e kikiiɗe e heɗaade, sabu mi janngataa Arabiya no feewi. Mi yahataa juulirde e koyɗe minti 50 sabu ɗum hokki am deeƴre e nder du’a e juulde. Mi fuɗɗii kadi terapi: pelle e gooto e gooto e terapiist juulɗo, hay so ɗum wona laawol Lislaam feewi. Mi laati semmbiɗɗo no feewi e ɗoyngol, nyaamdu (mi darni junk, mi etii keto-ish), e kuuɗe ɓalli, mi fuɗɗii nannde seeɗa. Ammaa depression waraama e tilde. 2025 haanaano wonde mawnugol e waylo. Mi jokki kuuɗe moƴƴe, mi wuuɗni, mi laati jaɓɓaangol. Fuu yi’i wayloore nden. Iimaan am woni seeɗa-mi juulataa Fajr e Isha’a to juulirde, miɗo nannda e nder du’a. Mi doole miɗo hawta e yimɓe ɓurde, mi fuɗɗii tewtude debbo e laawol halal (e wali en). Mi jooɗiima to Hyde Park miɗo winnda defte am e miijooji, mi winda ko fuu mi yiɗi janngude e Lislaam: daartol annabaaɓe, seerah, inɗe Allah 99. Mi faami mi yiɗi janngude Lislaam ko fuɗɗorɗe, bana revert, ngam nyiɓtinde goonɗinol. Ammaa ɗoon OCD am fuɗɗii-miɗo heɓa caɗeele anndude to fuɗɗotoo: tawheed, aqeedah, Qur’an? Mi winnditii e Zad Academy e jannginol Qur’an e internet, ammaa mi tampii. Mi hawri e debbo (e wali mum) lebbi seeɗa, ammaa cellal hakkille am ɓeydii e duɗe, mi darni. Jooni, caɗeele cellal hakkille am duumiiɗe: Mi yi’i mi jogii OCD, haa teeŋti e scrupulosity (waswas al-qahri). Ko woni fuu miɗo sikkita. Miɗo wondi e kulol mawngol e kala fu-nyaamdu, cellal, ko njaɓɗaa. Waylo-waylo hakkille am mawngol, haa mi yi’i mi sikkii mi bipolar. Mi waɗii jarribooji keewɗi ɗi mbiyammi ɓalli am moƴƴii, ammaa e nder am miɗo nannda e tampuɗo. E 2026, mi yi’aama mi jogii C-PTSD e dow depression e anxiety. Miɗo nder dille hitaande ndee fuu, e depression existential miɗo naamndo maanaa nguurndam. Ramadan wallitaali; ɗum bonni depression am. Caggal Ramadan, mi heɓii nyawndam ndiyam, fuu yani. Lamɗe keewɗe ngari, mi majjii yiɗde-juulde, moƴƴere, haa miɗo waasɗa sentaade. Iimaan am yani haa seeɗa. Mi doole mi juulataa ammaa ɗum nanndi e aldaa e am. Widewo Sheikh Assem Al Hakeem dow debbo jogiiɗo maande nannduɗe waɗi mi miilo e gite bonɗe walla sihr. Ndeen, e nder ko wanaa, mi heɓii njoɓdi oto e ñamaaɓe sabu mi yejjiti waylude nokkuure am-ko ɓuri £2000 e njoɓdi. Mi etii waɗde ruqyah dow hoore am, ammaa mi nanii ko haɓii e nder am, bana koɗɗol. Caggal yontere, mi waɗi, ammaa jamma ndu’a mi heɓii sleep paralysis, ɓakkuɗe, mi sikkii ko woni. Mi jokki e nder ndiyam e njumri, jooni hakkille am ɓuri deeƴde, ammaa miɗo nder crisis existential. Hande lebbi, miɗo haɓa e lamɗe dow Allah e Lislaam. Miɗo nannda e munafiq, bana ɓernde am ɗo uddaama. Miɗo ɓeya e baaba am e yumma am, miɗo nana tikkere, mi woɗɗiti. Miɗo juula, ammaa ɗum bana robot. Mi naamndii imam en e da’wah en ballal, ɓe mbiyammi ɗum waswasa tan, ammaa miɗo nannda e kufr jooɗii e ɓernde am. Miɗo waasa hootaade salaam sabu miɗo nannda e fake. Mi yiɗi wartinde iimaan am e faanda am. Mi fuɗɗii ruqyah kadi e counseling Lislaam, ammaa miɗo majji. Hol no mi wartirta so mi sentaako huunde, mi miili mi woɗɗitii no feewi? Du’a on, on hokka am wasiyaaji. Jazakum Allahu khayran.