Yiɗde Laawol artude e Lislaam – Woodi Banndiraaɓe Rewɓe Hebii Caɗeele Nannduɗe?

Assalamu alaikum, Miɗo yiɗi waɗde ɗum juutɗo ngam mi yiɗaa tampinde neɗɗo e humpitol ɓurngol heewde. Mi mawni ko e Lislaam kono mi hawri e caɗeele keewɗe – tooñannge ruuhuyankeewo, gaañiiɗe ɓanndu, e woppeede ngalaa ɓesngu e nder toppitagol sukaaɓe (foster care). Jooni miɗo woni e cakkital duuɓi 20, miɗo haɓa e caɗeele cellal hakkille gila mi duuɓi 12, mi huutoriima leɗɗe duuɓi sappo (mi joppii hitaande yawtunde), miɗo wonnoo e opitaal laabi ɗiɗi. Miɗo hoɗi e sehil galle, miɗo golla, miɗo jannga, kono ngalaa ɓesngu sara am. Miɗo haɓa e miijooji yiɗde wonde ɗo ngalaa, ko ɓuri heewde balɗe, kono ɓernde am ina witta e Allah. Ina saɗi hawrude e juulɓe woɗɓe sara am – ɓe nanndaani faamde lugngol ko mbaɗ-mi, ko ɗum woodaa ton, kono miɗo yiɗi tiidde e diina e laawol mum. So miɗo nanata Qur’aana fuu ina saɗi ngam tooñannge yawtuɗe, miijooji am ɗiɗiɗaakoo ngam miɗo woni e ñawu nguurndam hakkille (neurodivergent). Taw ina woodi mo tamm-ɗaaɗo ekkitinol? Juulirde nokku oo ina woodi caɗeele kisal, haa teeŋti noon e rewɓe, ko ɗum waɗi mi hulataa yahde ton. E internet, miɗo yi’a miijooji luulndiiɗi keewɗi. So mi haali e yimɓe ɓe nguurranoo caɗeele nannduɗe, ɓe mbi’ata mi mi juulo tan koo fof wontoo no haaniri – kono ɗum wanaa oo saɗtude so aɗa woodi CPTSD. Nguurndam am yo ɓurii jiiɓude, kono miɗo miijoo ko fayti e yiɗde Allah e muñal Makko, miɗo etoo yarinde ngunoo yeeɓe. Miɗo nana ko miɗo majjani heewi. So aɗa anndi lowre walla haalooɓe e internet – haa teeŋti noon banndiraaɓe rewɓe renndiniiɗo ko mbaɗɓe – miɗo ñaagi seyɗaa mi anndine. Yoo Allah weeɓnu caɗeele meeɗen fof.