Yiɗde heɓude duumagol e salaat am ñalnde kala

Miɗo jokki caɗeele e juulde am joy ñalnde kala. Wanaa tan juulde e sahaa, so wonaa sahaaji miɗo acca ɗe timma, kadi so mi acci gootal, ɗum tikkitina hakkille am ko ɓuri ko mi ɗaminino. Ɗum ko maande tokosere hollitnde wonde mi wonaa neɗɗo mo mi yiɗi wonde, e oo hakkille ina jokki e am ñalawma am kala. Mi ɗaɓɓii huutoraade peewe gonɗe ɗee fof-waɗde ƴulɓe sahaa, yahde juulirde ngam mi wurtoy galle, jokkondirde waɗugol wudu e goonga goo mi accataa, naamnaade sehil mi anndina. Won e piɗɗe ɗee ina njogii yontere, caggal ɗuum mi rutta kadi. Ko saɗtii ɗoo ko caggal ɗuum. So mi acci Asr, wonaa salaat tan; kikiiɗe am fof ina pamɗina hakkille, caggal ɗuum mi waawaa kadi accude Maghrib e Isha sabu ñalawma oo nannguɗaa ko bonni. Miɗo ƴama no woɗɓe keɓirta laawol caggal nde ɓe acci-wanaa wasiyaaji gonɗi ɗii, ko ɓuri tiiɗde ko ko haɗi ma accude salaat gooto wonta accaango ñalawma timmuɗo. Miɗo anndi ina haani min mbaɗta juulde accaande, kono miɗo jogii duuɓi keewɗi e juulde accaande, ɗum ina ɓurtina hakkille. Ina metta, kono insha’Allah mi jaɓtan ɗe. Caggal nde mi huutorani laabi keewɗi, mi mahii huunde tokoore ngam mi jokke goonga ñalnde kala. Ko appel butel gooto ɗo fuloor jibina ñalnde kala fawaade e no juulde am yahrata, ndeen fuloor ina ɓeydaa e sardiŋa leslesru jogotooru e waktuuji.