Waanan Hojii Haadha Koo Wajjin Qabsaa’u

Assalamu alaykum. Wanti ani garaan koo keessa jiru akkan baasuuf baay’een barbaada, kanaaf yeroo yommuu qabdan sirriitti dubbisaa. Haadha koo wajjin baay’een rakkina qaba. Isheen fi ani lamaan keenya rakkina baay’ee keessa dabranne, garuu kan ishee irra caalaa suukaneessaa ture. Waggaa kudhan dura Morookkoo keessatti, ani dhibee Liyeel jedhamuun qabame, jechuunis ji’oota hedduuf lamaan keenyaaf abjuu hamaa ture. Yeroo ani hospitaala keessaa bahe booda, rakkinoota maallaqaa guddaa fi wal’aansoo gidduu abbaa fi haadha koo waggaa afur keessatti nurratti dhufan. Booda, abbaan koo hojii barbaaduuf Ispeeniitti godaane, nuti immoo maallaqa xiqqaa inni ergituun hanga waggaa sadii booda seeraan isatti makamnutti taa’aa turre. Haadha koo yaadni ishee guddaan tajaajila fayyaa fooyya’aa argachuuf as fiduu ture, garuu asitti wanti argamu baay’ee xiqqaa ta’uu isaa hubanne. Isheen jireenya alagaa kan yaaddoo hin qabne, sooromaa, tajaajila fayyaa gaarii qabu jettee yaaddessitee hin argin, garuu ani fi obbolessi koo mana barumsaa haaraa wajjin haala hawaasummaa adda baafachuu dhabuun, afaan dubbachuu fi haala baruuf rakkina keessa seenne. Waggaa fi walakkaa booda, isheen akka magaalaa biraatti godaanu murteessite, bakki akkoo fi firoonni tokko tokko jiraatanitti, carraa fooyya’aa fi deeggarsa maatii argachuun yaadde (ta’ullee isheen yeroo hundumaa ani sababa rakkina keenya hundaa akkan ta’e natti himti), garuu wanti fooyya’e hin jiru; firoonni ishee waggaa tokko keessatti godaananii deeman, abbaan koo immoo achitti hojii hin argadhu jedhee nubiraa dhufuu dide-isaan amma hiikanii jiru. Kanaaf, asitti waggaa ja’a dheeraa ta’e rakkina keessa jiraanna, rakkinoota maallaqaa yeroo hunda jiran, ragaa jireenyaa, kiraa, hojii irratti loogii, fi wantoota kana olii wajjin wal’aansoo keessa jirra. Amma haadhi koo daangaa ishee yoo gahe fakkaata-sababa malee nutti iyyiti, yeroo tokko tokko immoo nu dha’iti. Wanti xiqqaan akka waan guddaatti jijjiiramee, daftee aarii guddaa qabdi. Nyaataa fi mana akka nuu kennite of jajjuun kan beektu ta’ullee, jimaatti akkan deemu naa dhowwiti, sababni ishee immoo uumama Rabbiituu jijjiirraa jettee, silaa wanti ani gochuun barbaadu baay’ee ispoortii guddaa miti, deebi’ee immoo fooyya’iinsa guddaa hin argadhe. Ganama qofa deemuun danda’a, waaree booda ykn galgala akka hin deemne dhorkameera. Aarii ishee tokko keessatti, barnoota dabalataa naa dhorkite. Nama beektu tokko ykn hojiin itti gaafatamaa hojjete yoo dhageesse baay’ee in jibbiti, akkuma durbummaa koo baadiyyaa Morookkoo keessatti kan hoolaa tiksanii deeman illee – yommuu isheen aarutti fuula koo duratti isa galateessiti. Wanti ani hin hojjenne natti himamti, wanti ani hin dubbanne immoo dogoggoraan natti himti. Hanga dhihootti, tooftaan ishee guddaan bilbiloota keenya fudhachuu ture, kanaafis gara social media qofa osoo hin taane (kan dhoksaan eebba ta’uu danda’u) garuu garee barnootaa fi bashannana hiriyyoota wajjin irraa nu kutaa turte. Obboleessi koo quxisuun ammallee wantoota addunyaa kan akka maallaqa fi wantoota qabatamaan hawwachuuf salphaadha, jireenyi keenya akka waan wal faana hin deemne waan itti fakkaatuuf, yeroo tokko tokko aarri isaa bahee iyyuu jalqaba. Dhihootti, haadhi koo wantoota rukutuu, waan xiqqaa irratti waa cabsuu fi darbachuu, yeroo tokko tokko immoo lafa irratti kufanii akka waan sammuun ishee sirrii hin taaneetti ta’uu jalqabde. Yeroo hunda rifeensa koo ni qeeqiti, ta’ullee inni baay’ee gabaabaa fi qulqulluu, wanti adda ta’e hin jiru. Ani scholarship argadhee walakkaa ishee – €1200 – kenneef, garuu ammallee akkas jechuun natti hinti: “yeroo tokko tokko waan tokko mana galchi yaali,” ani immoo yeroo baay’ee wantoota bitaa jira. Baay’ina apps bilbila koo irratti na jettiti. Ani fi obboleessi koo yeroo hundumaa hiriyoota cimoo ijaarrannuu hin dandeenye, sababni ishee immoo kana irratti yaaddoo qabdi. Yeroo hundumaa waan hiriyyaan tokko waaree booda akka goonu yaade yoo itti himne (yeroo baay’ee itti himna, ta’ullee isheen yeroo tokko tokko bilbiloota keenya ofii ishee ilaalti, akka haadha fi hiriyyaa guddaa keenyaatti waan hundumaa akka qoodnu barbaaddi), akkas jechuun deebiti: “waan inni siin jedhe hunda hin hojjetin” ykn “ilaali! karoorri ishee akkuma haati ishee isheetti himte jijjiirame.” Waan biraa maalin jedha? Amma hin beeku. Yoo suuqii deemuu barbaade, isheen wajjin deemuu qabda. Yoo anime ilaale, ijoollee fakkaatti jette. Namaa fi nyaata dhiqachuu yoo tartiiba addaatiin hojjedhe illee ni jibbiti. Kutaa koo keessaa taa’ee waa ilaaluu ykn bilbila fayyadamuu? Ilaali-kutaa mataa keetii keessa yoo barattaadha malee hin eeyyamamu; manuma keessa taa’uu qabda. Dhugaa dubbachuuf, bilisummaa xiqqaa illee hin qabu, wantoota dhuunfaa xiqqaa irratti illee. Guyyaan tokko tokko callisaa, garuu dafee ykn booda irra deebi’ee wanti ani ibse sanaaf deebi’a, yeroo hundumaa wanti xiqqaan akka “daabboo dogoggoraa bitadhe,” “sila ho’a kana keessa daakuu barbaadaa?,” “hiriyyaan ni dhufa,” “alatti nyaadhe,” ykn ani osoo itti hin himin jimatti booda hiriyyaa koo wajjin kaafee keessa dhaabachuu koo jalqaba. Ani haadha kootiif ajajamuu diduu ykn wanta ani Islaama irraa fageessu gochuu hin barbaadu, kanaaf maaloo na gorsaa, yoo barbaachise immoo na ifaadhaa-keessumaa yoo ilaalcha Islaamaa ogeessaa qabaattan.