Wanti ani barbaadee barreessaa jira barreeffamoota duriitiin

Hanga fakkaattuu, ummanni duri, ogeessota qonnaa, magaalota, hiddotaa ykn qotiyyoo, ammas hanga kuma dhibboota Islamiin dura, abbaa uumaa Godhaa jedhaman qabu turan. Kun akkuma Araboonni yeroo Jaahiliyyah, dura nabiyyi Muhammad (SAW) bultetti, Allaah godhaa ol’aanaa kan jedhan ta’an, yeroo gabbaramoota biraa gabbaruun. Fakkeenyaaf: Awustireeliyaa keessatti, saboota aborijiinaarii gara kibba bahaatti akka ta’an, Baayamee (yoo Baayamii) jedhaman uumaa guddaa fi Abbaa Samii kessa seerota Ibsaa (Dreaming) keessatti himatan. Ameerikaa keessatti, Ameerikaan Durii hanga baay’ee ‘Great Spirit’ – humna jireenyaa ol’aanaa, hunda irratti argamaa kan ta’e uumaa giddu galeessa jedhamanitti amanan. Gareewwan qonnaa akka Mayyaanii, Itzaamnaa gabbaratan, kan abbaa uumaa godhaa ol’aanaa jedhaman. Inni abbaa samii fi ogummaa barreessuu fi qorichaa namootaf kenne. Levaantii durbii (Falasatiin, Liibaanoon, Joordaan fi Siiriyaa) keessatti, gareewwan Ka’anaaniin ‘Ēl ykn ‘Il qaban, kan abbaa godhaa ol’aanaa fi abbaa uumama hundaatiin ilaalaman. Aashiyaa Kibbaa keessatti, hanga Hinduuzmiim keessatti, Braahman hanga godhaa ol’aanaa ilaalamu, gaariin yaadni tokko Hinduuzmiin yeroo tokko tokkummaa gabbaruu qofa ture jedhu. Ijipta durbii keessatti, Amun-Ra ‘Mootii Waaqeffannaa’ fi uumaa aalamaa kan ta’e yeroo mootummaa Haaraa keessatti ilaalaman. Araabiyaa Islamiin duratti, Allaah (maqaa ‘Waaqa’) godhaa ol’aanaa kan ta’e yeroo dhibbaa keessatti waamaman, yeroo gosootni gabbaramoota gadi aanaa akka Hubal ykn Al-Laat gabbaran. Persiyaa keessatti, Ahuura Mazdaa uumaa guddaa Zaarostiriyaanism keessatti, ifaa fi dhugaa kan bakka buusan, aalamarraa diinaan loluuf uume. Siinaa durbii keessatti, Shaangdii godhaa ol’aanaa, mootii waaqeffannaa kan ta’e gabbaramaa ture. Haala kuttummaa Yammayaa keessatti, *Dyēws Ph₂tḗr uumaa fi ‘Abbaa Samii’ jedhamanitti amanamaa ture. Soomaaliyaa Islamiin duratti, Waaq (yoo Waaqaa) godhaa samii ol’aanaa, uumaa fi bulchiinsa waan hundaatiin kabajamaa, iddoo jireenyaa fi haqaa ta’e. Aafrikaa Lixaatti, aadaa akka Yoorubaan Oloduumaaree uumaa dhumaa qabu, Akaan Nyamee godhaa samii ol’aanaa qabu, gabbaramoota gadi aanaan bakka bu’aa turan. Kana hundi akka fakkaatanii ol’aanaa godhaa tokkichaa uumaa fi bulchiinsaa gabbaramoota biraa oliitti dhaabatu. Kana yaadachuun – sila gareewwan kun jalqabaa godhaa tokkicha hordofanii, ergasii yeroo waliin akkuma Araboonni ykn ummata nabiyyi Nuuh (AS) fakkaatan jijjiirame. Hedduun nama Rabbi hin amanne ‘animist’ kan ta’anii, tokkummaa gabbaruun (monotheism) dhaloota haaraan ummattoota guddaa qindeessuuf kan uumame jedhu, garuu kun akka inni dhugaa hin taane agarsiisa.