Qajeelfama Riba Ilaalchisee Aayata 3:130 Keessatti Madaalawaa Ta'e Barbaaduu

Assalamu alaikum, obboloota koo jaalatamoo. Aayata kanaaf tafseerii ammayyaa ( jaarraa 19ffaa ykn 20ffaa irraa jalqabee) barbaadaa jira: > يَـٰٓأَيُّهَا ٱلَّذِينَ ءَامَنُوا۟ لَا تَأْكُلُوا۟ ٱلرِّبَوٰٓا۟ أَضْعَـٰفًۭا مُّضَـٰعَفَةًۭ ۖ وَٱتَّقُوا۟ ٱللَّهَ لَعَلَّكُمْ تُفْلِحُونَ ١٣٠ > [Yaa warra amantani! Riba dachaa fi baay’ifamaa ta’e hin nyaatinaa. Rabbiinis sodaadhaa akka milkooftaniif.] Beekumsi waliigalaa dhala kamiyyuu riba akka ta’e yoo ta’u, garuu jechi “أَضْعَـٰفًۭا مُّضَـٰعَفَةًۭا” (dachaa fi baay’ifamaa) jedhu akkamitti akka hiikamu hubachuuf yaalaa jira. Rashid Rida (hayyuu Hambalii kabajamaa) Tafseer al-Manar isaa keessatti waan akkasii arge: “Islaama dura, ribi akka itti hojjetamu, namni liqeeffatee yeroo dabalataa kaffaltiidhaaf kennamuu fi yeroo sanaaf kaffaltii dabaluudhaan, liqiin kun guddachaa deemee dhibbaan kuma ta’a ture. Yeroo baay’ee namni rakkina keessa jiru malee kan kana irratti walii galu hin jiru; kaffaltii tursiisuuf filannoo biraa hin qabu. Namni liqeessituu liqii sana sassaabuu dhiisee, bu’aa bu’uura irratti argachuuf abdii qaba. Gama biraatiin, liqeeffataan dhiibbaa cimaa fi hidhaa jalaa ba’uuf maallaqa dabalataa kaffaluuf dirqama. Akkasitti, yeroo dabalaan, miidhaan liqeeffataa dabalaa, rakkinni isaa baay’ataa, liqiin isaa hamma namni liqeessituu qabeenya isaa hunda fudhatutti tuulama.” Tabari (d. 310 AH/923 CE) yaada walfakkaatu qaba ture; innis liqiin yeroo kaffaltiin hin kaffalamne hundatti dachaa deemuu isaa ibse: “Akka Islaama duraatti riba hin nyaatinaa, Islaama qabachuu keessan dura akka gochaa turtan. Araboonni Islaama dura riba itti dalagaa turan malichi, isaan keessaa namni tokko guyyaa murtaa’e irratti liqii qaba. Guyyaan sun yommuu ga’u, liqeessituun kaffaltii gaafata. Liqeeffataanis, ‘Liqii koo tursiisi, aniis qabeenya kee siif dabala’ jedha. Kun riba dachaa fi irra deebi’ee dachaafamee dha.” Amma, lakkoofsi qusannaa salphaa tokkoo, maallaqni sun dachaa kudhan ta’uuf waggaa 23,000 fudhata yaada jedhu yoo xiinxalte. Garuu, hayyoonni hedduun ammallee riba akka ta’etti ilaalu. Kanaafuu, hiikni ribaa gara gosa dhalaa hundaatti, utuu hin ta’in kanneen ifaatti baay’ifatan qofaatti, akkamitti akka baballate seera fiqhii argachuu barbaada. Namni akka Ibn Abd al-Wahhab tafseerii kana irratti barreesse jiraa? Mawdudi hojii irratti qaba beeka, garuu inni Jamaat-e-Islami hundeesse, karaa ani hordofu miti (Biyyoota akka Bangladesh keessatti dhorkamaa dha), kanaaf tafseerii hayyuu madaalawaa (wasati) ta’e irraa barbaada. Akka jiru nan amana, garuu yaada ibsuuf wabii ifa ta’e hin argine. Jazakum Allahu khairan.