Qur’aana fi Saayinsii Ammayyaa: Yaadannoo Tokko

Assalamu alaikum, yaa namoota. Qur’aanni waa’ee uumamaa akkamiin akka dubbatu yaadaa turee, dhugaadhaan, yeroo tokko tokko saayinsii amma beeknu waliin baay’ee wal simata. Fakkeenyaaf, duumessa gaarreen fakkaatu-kanneen cumulonimbus dhedheeroo ta’anii cabbii fi bubbee fidaniin. Kun immoo akkaataan meetiyooroloojistoonni ibsan sana, Qur’aannis ni ibsa. SubhanAllah. Ergasii jechi dukhan jedhu, aara jechuudha. Kanatti fayyadamne uumama jalqabaa lubbuuqabeessaafi urjiileen ittiin uumaman-ho’aa, awwaaraa sanaan dura ture. Wanti saayintistoonni jedhan fakkaata, mitii? Jechoonni tokko tokko wal fudhachuu danda’u. Fakkeenyaaf, Qur’aanni qilleensi duumessa bishaan roobaa akka uumuuf akka ‘firtilayizii’ godhu dubbata, kunis mala saayinsii qilleensaa keessatti duumessa sanyii kennuu (cloud seeding) fakkaata. Akka hanqaaquun firtoomte guddattu, qilleensi duumessa roobaa akka uumuuf gargaara. Kan biraa barzakh, daangaa ykn hufuu jechuudha. Galaana keessatti naannoo piknokliinii (pycnocline) jedhamu bakka bishaan ruqoolee garagaraa qaban walitti dhufanii garuu adda bahan, walitti makuun xiqqoo ta’e-kun yaada Qur’aanaa fakkaata. Amma, garee sadaffaa kan Qur’aanni jechoota addaa itti fayyadamudha. Isa beekamaa ta’e ‘alaqah, ykn akka liichii/luuqqisaa fakkaatu. Saayintistoonni kana hin fayyadaman sababiinsaas isaan sadarkaa Carneegii (Carnegie) irratti addaan baasu malee fakkaattina irratti hin hunda’an. Garuu Qur’aanni akkuma bu’aa (nutfah) irraa eegalee hanga akka liichii fakkaattu, sana booda akka foon qacamee (mudghah) fakkaattu ibsa. Kun hundi jijjiirama suuraa jireenya jalqabaa keessatti argamu ibsa. Rabbiin beekumsa nuuf haa dabalu.