Hiyyummaa, kiraa dhabuu, fi amantii dadhabaa Muslima xiqqaa ta'uun kan irratti liqimfamuu - gorsa dhugaa barbaada

Salaam alaykum wa rahmatullaahi wa barakaatuh, Ani dargaggeessa Muslima, fi yeroo baay’ee rakkisaa ta’e keessa jira. Hayyoota ykn obbolaa dhiiraa fi dubaraa Ummah keessa jiran kan beekumsa qaban irraa haasaa dhugaa barbaada. Dhiifama, Afaan Inglizii koo baay’ee gaarii hin taane – naa obsaa. Namni tokko Qur'aana fi Sunnah keessatti waan tokko tokko naa qulqulleessu abdii qaba. Maatiin koo hiyyummaa guddaa keessa jira. Waan tokko illee hin qabnu – lafa, qusannaa, warqee, ykn qabeenya biraa. Waggoota 30 ol, beekumsi keenya kiraa qofa. Ani hamma lafee koo dhaama, garuu kaffaltiin koo kiraa fi nyaata bu’uuraa qofaaf ga’a. Kanaaf, fuudhaan abjuu hin qabanne fakkata. Mana ofii koo kan jedhamu tokkollee hin qabu, haadha mana tokko fiduun haa hafu. Islaamummaa keessatti abbaan manaatiif mana kennuu akka qabu beeka, garuu yeroo ammaa namatti hin fakkaatu. Waan tokko nan yaada, yeroo dubbistoonni waa’ee Nabiyyi Muhammad (nagayaa isa irra haa ta’u) “hiyyeessa” ta’uu isaanii dubbatan. Akka kootti, manuma xiqqaarraa yoo qabaatte – kutaa addaa malees – nageenya tokko qabda, kanaaf istaandaardii har’aatiin dhugumatti hiyyeessa hin taane. Nabiyyiinis (SAW) mana ofii isaa qaba ture. Eeyyee, ji’a tokko malee ibidda ittiin bilcheessan ykn nyaata malee akka oolan dubbatu. Maatiin koo garuu, garaa duwwaa ta’uu isaanii beekna. Garuu garaa guddaan jira: nagaatti eegnee hin dandeenyu. Kirriifni nyaannee fi nyaannee-dhabnees hin dhaga’u. Abbaan manaa qarshii isaa qofa barbaada, yoo kenne malee, daandii irratti. Nabiyyiin (SAW) sodaan buufama mana kiraa ykn kiraan mataa isaanii irratti rarra'aa hin beekne. Haala addunyaa kanaan, nuti irra dararamaa jirra. Kana malees, biyya kiyya keessatti, Muslimoonni xiqqeessoo xiqqaa dha – ta’a 9-10%. Guyyaa guyyaan amantii keenya raawwachuuf, akka hijab ykn halal nyaachuuf, loogii, jeequmsa, fi gidduutti galaatu. Xiqqeessoo ta'uun waan hunda rakkisaa godha, fi hiyyummaan ittiin ciniimfamuun karaan ba'uu akka hin jirre natti dhagahama. Sana booda, Muslimoota Arabii sooroma Gurfuu - Saudiyyaa, UAE, Qataar - keessa jiran ilaala, qarshii zayitaa, koonkolaataa baay'ee, masaraa, fi jireenya salphaa qaban. Gama biraan, Muslimoonni Arabii hin taane hedduun, kan Ummah keessa baay'eedha South Asia, Southeast Asia, fi Afrikaatti, jireenya qofaa wal'aanse jiraatu. Ganamaa kaasee galgala gaafa dhaamne, wantoota bu'uuraa illee affeerachuu hin dandeenyu. Kun mataa koo fi amantii koo jeeqa. Maaliif Rabbiin Arabaaf baay'ee kennaa, xiqqeessoo Arabaa hin taanetti immoo homaa hin kennine fakkaata? Ani masaraa ykn dubraa hedduu akka sooromoonni barbaaduuf miti. Dubraa amanamtuu tokkicha fi mana xiqqaa akka nagaatti jiraannu qofa barbaada. Kun itti caalaa hamaa dha. Gariin gareewwan Kiristaanaa aduunyaa, Muslimoota hiyyoota asitti dhufanii gargaarsa dhugaa kennu: mana, qarshii, fi fuudhaa deeggarsa – yoo amantii jijjiiratani malee. Gariin isaanii yeroo dhiphinaan Islaamummaa dhiisan. Ani isaanitti murannaa guutuu hin murteessu, sababiin isaas qabsoo inni dhugaa – jireenya egeree hin qabne, mana hin qabne, loogii mul'ifamu, fi ofiinsa guutumaa guututti dhiisanii jiraachuu. Yeroo tokko tokko Islaamummaa keessatti hafnee rakkina keessatti du'uu, ykn jiraachuuf Islaamummaa dhiifnu filachuu akka qabnu natti dhagahama. Beekumsi qajeeltootaa ni beeka: Arabni Arabaa ol guddina hin qabu, takwaa malee. Badhaadhaa fi hiyyummaan qormaata akka ta'e beeka. Garuu yeroo baqaqni guddaa kana argu, fi yeroo garriin sooromootaa Arabaa hin taanee gurraachaa, hiyyootaatti tuffachuu ykn qishishuu mul'isan, qajeelcha guddaa dha. Akkamittiin Rabbiin Guyyaa Qiyaamaa haqa ni baasa jedhee amanuu danda'a, yeroo Ummah addunyaa kana keessatti irraanfatamtuu natti dhagahamu? Rabbiin sooromootaa fi Arabota qofaaf yaada moo? Amantii koo qabadhee jira, garuu onneen koo ulfaataa dha. Guyyaa guyyaan dubraa fi manaaf adeemsa godha, garuu wanti tokko iyyuu jijjiiramu hin fakkaatu. Adaraa, wantoota kana irratti ifa barbaada: - Hiyyeessi Muslima xiqqeessoo ta'e akkamittiin baqaqa guddaa gidduu Muslimoota Arabii sooromoo fi Ummah baay'inaan rakkina keessa jirtu giddu jiru hubachuu qaba? - Waan kana irratti dhukkubbii, aarii, fi shakkii kana qabaachuu koo cubbuu dha? - Sirni hiyyoota nurratti mul'atu yeroo jiru, dargaggeessi fuudhaa fi manaaf deeminsa maali gochuu danda'a? - Amantii kiyya akka hin dadhabne ykn gargaarsi warra Islaamummaa dhiifneef gargaarsa kennu akka na hin hawwanneef akkamittiin qabachuu danda'a? Gareewwan Muslimaa – naannoo ykn addunyaa irraa – kan mana ykn fuudhaa deeggarsa faayidaa-laqxii malee kennan, kitaabota irraa gorsa kennuu malee, jiru moo? Ani Rabbiin itti himachuuf hin barbaadu. Deebii dhugaa fi qajeelcha, onnee koo keessatti nagaadhaan amantii koo qabadhee jiraachuu danda'uuf qofa barbaada. Jazaakumullaahu khayraan.