Yeroo Du’aawwan Keenya Qacaramuuf Carraa Addunaa Qaban

Assalaamu alaykum, obboloota koo jaalatamoo. Yeroowwan eebbifamoo kan du’aawwan keenya gara Rabbiitti dhiyaachuu danda’an waa’ee isaanii yaadachiisa bareedaa tokko qooddachuu barbaade. Kunis kanneen salphaa garuu humna qabaniidha, keessumaa yeroo jireenyi ulfaataa ta’etti, hunda keenya jabeessu. 1. Halkan keessa dhuma gara dhumaa Nabi ﷺ akka nuuf himetti, Rabbiin keenya halkan sadhaataa dhumaa keessa samii gad aanaa irratti bu’a, “Namni na kadhaatu jiraa aniif kennuuf? Namni araarama koo barbaadu jiraa aniif araaramuuf?” (al-Bukhaari 1145). 2. Salaata dirqamaa dhumuuf dura Abuu Umaamah (Allaahn isarraa jaalala qabaatutu) gabaasee jira, du’aan caalaatti dhageeffamu halkan dhuma keessaafi salaata fardii dhumarratti (At-Tirmidhî 3499; Hasan). Yaadadhu, kun salaama ittiin bahan dura jechuu dha, booda miti-Ibn Mas’ood (Allaahn isarraa jaalala qabaatutu) Nabi ﷺ erga tashahhuud fixnee booda wanta gaarii barbaannu kadhatuuf nu barsiiseera (al-Bukhaari 5876, Muslim 402). 3. Adhaanaa fi iqaamatu gidduu Nabi ﷺ jaalatamaan, “Adhaanaa fi iqaamatu gidduutti kadhatamu hin didamu” jedhe (at-Tirmidhi 212; saheeh). 4. Du’aa Yuunus (nagaan isa irratti haa ta’u) fayyadamuu Yuunus garaa qurxummii keessa turetti, “Laa ilaaha illaa Anta Subhaanaka inni kuntu min adh-dhaalimeen” (Si malee dhugaan gooftaa hin jiru, qulqullaa’aa kee, ani dhugumatti warra miidhaa hojjetan irraa ta’eera) jedhee waame. Nabi ﷺ akkana jedhe, “Musliimni tokko wanta kamifuu du’aa kanaan kadhatu yoo ta’e Rabbiin isaa qaqqabaa” (at-Tirmidhi 3505; saheeh). 5. Sa’aa dhumaa Jimaataa Nabi ﷺ jedhe, “Jimaataan sa’aa kudha lama qabdi, yeroo kanatti Muslimni wanta tokko Rabbiin kadhatu yoo ta’e inni isaaf kennu malee hin hafu. Kanaaf Sa’aa booda ‘Asr irratti barbaaddaa” (Abu Dawuud 1048; saheeh). 6. Yeroo soomnu, keessumaa iftaara dhihoo Du’aan nama soomu hin didamtu, iftaara dura ta’e ykn booda-hayyoonni jecha ‘inda jedhuu haadiis keessaa yeroo lachuu hammachuu isaa ibsu (Fataawaa Al-Lajnah ad-Da’imah 9/30). 7. Iyyi nama miidhamee Nabi ﷺ du’aa warra miidhamee irraa nu akeekkachiise, sababiin isaa isaa fi Rabbiin gidduu haguuggee hin jiru. Inni akkana jedhe, Rabbiin du’aa kana duumessa ol fuudhee, “Ani jabaadhee siif gargaara, yoo yeroo booda ta’e illee” jedhee waadaa gala (al-Bukhaari 4347; at-Tirmidhi 3598, Ibn Maajah 1752; saheeh). 8. Du’aa warraa ijoollee isaaniitiif ykn waa’ee isaanii Nabi ﷺ akkana jedhe, “Du’aawwan sadii dhugumaan qaqqabama: kan warra miidhamee, kan imalaa, fi du’aa abbaa ykn haadhaa ijoollee isaaniitiif.” Akkasuma, abaarsi warraa ijoollee irratti kadhannaanis qacaramu (Ibn Maajah 3862; at-Tirmidhî 1905; Hasan). 9. Yeroo imalaa Akka haadiisa armaan olii keessatti ibsametti, du’aan imalaa ulfina addaa qaba. 10. Du’aa bulchaa haqaa Kanarraattis akka haadiisota keessatti ibsametti. 11. Yeroo sujuudaa Nabi ﷺ jedhe, “Hojiin isaa gabrichi Gooftaa isaa irratti dhiyaatu kan inni sujuuda ta’etti, kanaaf achi keessa du’aa keessan dabalaa” (Saheeh Muslim 482). 12 fi 13. Yeroo adhaanaa fi yeroo waraanaa Du’aawwan lamaan yeroo baay’ee hin didaman: yeroo adhaanaa fi yeroo waraanni cimaa ta’etti (Abu Dawuud 2540; saheeh). 14. Yeroo roobni roobu Nabi ﷺ jedhe, “Du’aawwan lamaan hin didaman: yeroo adhaanaa fi yeroo roobni roobu” (al-Haakim 2534; saheeh). 15. Yeroo sagalee kormaa handaaqqoo dhageessan Inni ﷺ yeroo kormaa handaaqqoo dhageenye tola isaa Rabbiin kadhatuuf nu barsiise, sababiin isaa inni maleykota arga; yeroo sagalee harree dhageenye immoo sheyxaana irraa magarfannaa kadhatuuf, sababiin isaa inni sheyxaana arga (Saheeh Muslim 2729). 16. Bishaan Zamzam dhuguu Nabi ﷺ jedhe, “Bishaan Zamzam kan itti dhugamuuf,” kanaaf yeroo dhugdan du’aa keessan kadhadhaa (Ibn Maajah 3062; saheeh). 17. Roobii gidduu Dhuhr fi ‘Asr Jaabir ibn Abdullaah (Allaahn isarraa jaalala qabaatutu) akka nutti himetti, Nabi ﷺ Masjid al-Fath keessa Guyyaa Dacha, Guyyaa Kibxata, fi Roobii du’aa kadhe, du’aan isaas Roobii gidduu Dhuhr fi ‘Asr qacaramte. Booda, Jaabir yeroo rakkinni isa mudatu hundumaa yeroo kanatti gara du’aa deebi’aa ture, deebiis ni argaa ture (al-Bukhaari in al-Adab al-Mufrad; Ahimad; saheeh). Shaykh Al-Albaani Jaabir akkamin eebba kana hubatee fakkee Nabicha hordofe akka hubate ibse. Yeroon kun Rabbiin akka sitti dhiyeessuufi onnee kee abdii akka guutu haa godhan, akkuma naa godhan. Muuxannoo kee keessaa qoodi-hunda keenya iimaana dabaluuf gargaarra. Wa alaykum assalaam.