Masjidi akkuma Centera Hawaasaa - Sunnah Dhaabbanne السلام عليكم ورحمة الله وبركاته
As-salamu alaykum. Yeroo amma masjid yeroo baay’ee namni iddoo kadhannaa fi deemu qofaaf akka ta’e naaf fakkaata. Yeroo Eebba Nabiyy keenya ﷺ masjid giddugala jireenya - hawaasummaa, amantii, fi barnootaa ture. Kanaf sababa keessaa waan tokko gochuu qabna. Akka masjid ummata yeroo Eebba Nabiyy keenya ﷺ tureetti tajaajilu: - Barnoota: Dhala fi dargaggoonni Qur’aana, aadaafi dandeettiwwan baratu. “Isin keessaa gaariin atii kan Qur’aana baratuu fi barsiifteedha.” (Sahih Bukhari) - Fayyadama & Araarsaa: Rakkoolee maatii, walitti bu’iinsa, fi dhimma dhuunfaa akaka ogummaa ittiin hiikamu ture. - Deeggarsa hawaasaa: Yatani, dhirsa malee, fi imaltoonni masjid keessatti deeggarsaa argatan. - Qophaa’ina hawaasaa: Itti gaafatamummaa, sirna hawaasaa, fi projektoota hawaasaa masjid keessatti qophaa’an. - Dargaggoota hirmaachisaa: Dargaggoonni tajaajilamaa akka falmattanitti ilaalamuu qaban, "membara" hin taanee. - Hirmaanna Dubartootaa: Dubartoonni nama kadhatan, barumsa argatan, yaada gaafatatan. “Dubartoota Allah biratani masjid galuun akka hin dhoowwaman.” (Sahih Muslim) Kun haal-akkaan qaba malee - sun Sunnah. Amma maal haala argaa jirra: - Komitii fuudhaa fi heerumaa barnoota maatiif bakka bu’aan - Sochii addaa kan dargaggootaa duraa hin guutan - Walitti bu’iinsa marsariitiin kan duraatti tilmaamamne - Koottaa fi saamicha maatii Maallaqni heddu bakka uumaa fi uffataaf oola, masjidis hawaasaa baay’ee qofa ta’a, kan dargaggoota, haadholii fi haadhotaaf. Iddoon dubartootaa eessaa jira? Hedduun isaanii qaqqabuu hin dandeenye: - Haadha mana = karra hin qabdu - Haadha dargaggoota = deeggarsa hin qaban - Dhalootni dubartii = barsiisota hin qaban - Dubartoota yaa’a = yaada dhimmootaa waliin hin qooddatan Masjid Madinah keessatti barsiisota dubartoota, gaaffattoota, filatamaa fi kennitoota turan. Sahabiyat masjid keessatti gaaffilee nama qaban akkasumas walitti dhufeenya duraa gaafatatan. Maaloo, har’a intaloota keenyas maaliif qajeelfama qabnu? Barnoota Islaamummaa dhugaa hin jirretti, namoonni aadaa irraa ni dararu ykn shaakallii ciccimoo ala Sunnah jalaa dhufuu danda’u. Namoonni hunda hawaasa barbaadu: - Mucoolli gumiitti fi namatti toluu barbaadu - Dargaggoonni yaada, faayidaa, fi qajeelfama barbaadu - Dargaggoonni waantota hojii, barnoota heerummaa, fi ofitti amanamummaa barbaadu - Namoonni dargaggoota dhala, maallaqa, fi hawaasa irratti marii barbaadu - Namoonni umrii gadaa daandii fi kaayyoo barbaadu Masjid tokko takkaa yaadhu: - Barnoota heerummaa osoo hin taane beeksisa fuudhaa qopheessi - Kaarlachu Islamummaa qajeelfamni gabbatte tokkoffaa dheera qabeessan halakanaf siixuufi yaadannoon bu’uura dha - Gareewwan deeggarsa haadhota, dubartoota fi haadhota qopheessi - Leenjii Ramadaana keessattii fooyya'aa fi caasa'aa bal’isuu kana hamma liquwiin fizeramahu abboochta Maatiileen taraawih yaadachuu ni dandeessu, kutaawwan barumsa adab, Qur’aana, fi akhlaaqa barataniin hirmaataniiru. Ramadaanis haala humnaa fi gumaacha hawaasa داعير bayii fi daawatiiti Ani sirri miti, kanaan alatti yaadota hawaasataa qofa afaan qaree hin utubaan. Yaadaa fi mariin kabajaa barbaada - akkasitti hawaasni ni fooyya’a. Madda gaaffii kojjatu: - Kun magaalaa keessan keessatti gargaaree kan ooluudhaa? - Ammas maal hojjachuu dandeenya? - Kabaja, quufaa fi adda baasun akkamitti ittaanu guutuu warren yaada? - Sunnah ni deebisa akkamitti torbee dha bastee ba’uu? Hojiitti walitti dhufeenya mirkaneessuu fi tilmamaa irratti maallaqni heddu miidhamuu quba qabi, gumaacha sadaqah jariyah irratti dhaabbachuuf. Yeroo kadhanna tikamaa hundaatti suuqaa hojjachuu qabna, yaadota keeti?