Ani xiyyeeffannaan waan hojjachuu caalu jechuu natti fakkaate, garuu dhugumatti na caccabeera.

assalamu alaykum - dura waa’ee Muslimaa gaarii ta’uu kiyya yaadee bakkatti baay'ee dalagaaf: quraana baay’een dubbisuu, baay’ee yaadachuu, kaayyoo cimaan, dhiibbaa hedduu. yoon duubatti hafee, gaddaa dadhabaa ture. guyyaa tokko dhabee, akka naaf hinhafu naan yaadu. miira, sinfa’a quraana irraa fagaadhe, akkasumas walitti dhufeenya kiyya Oromoo eeggachuuf na hayyamuu gadadhin. yeroo tokko tokko, quraana bana, fuula ilaalu, qofti ni sana nahingina. yeroo biroo banuullee hin dandeenye, guyyuma guutuu irraa Allah fagaadhe. ofitti naaf jedhe, yeroo dandeettii, of-kutaan, fi qabbanaa’a dhufeenya maatii natti dhufa. yeroo sanitti hin dhufne. maaliin hin miidhuu dhiibbaa yaaduun bifa haala jaallattaa uumuudhaan naaf gaddisiise. xinnika bağhii bahi, naaf gammadeera, akkasumas jireenya kessatti na hooggansa. garuu, ofkaluu fi gaddisiisuu baay'ee daballaa deema. akkana ta'uu danda’a, tasgabbiin fi hojiin mormaan gargar saadhata; walumagalatti bakka lamaan faallaa cimina baateetti, kessuma eega argachuuf yaala. yoo haalli jijjiiramaan gar-tokko hin beeku, garuu dhugumatti ofdirattee fayyachuu naaf hin barru - na bada. karaan naaf dansaa barbaadaa jala hinda’e. carraa qadar saama irraa wanti naaf hin goonee bu'aa maayyii barbaade. akuuf hanga ammaan tana gahaan jiraannaan naa dandeettii harkaa qaanbette; ammaa naaf mirkaneessuu, baay'ee sile gargari. guyyaa tokko tokko, imaanni kiyya nagaa dhugaa irratti mul’achuu ji’a. garuu, yeroon agarsiisuu, haala gaariin dheeraa tiin, akka ofgooni kessatti kan argamu yaaduu dadhabe. ummata Allah waliin deebi’idhaaf woyinii yookaan akka dhugaa hin kaawwanne; garuu hadiidhaan, obsaan, akkasumas of dhiisuu ta'e fidii tokkonna isii dhugaa gali. amma har'a kessaas kanaggadha.