Humna Argachuun Seenaa Nabiyyoota (AS) Irraa

Assalaamu alaykum hundeenya. Yeroon kana fayyadamuun hunda keenyaaf yaadannoo kennaadha. Amantii keenya irratti guutummaatti dhaabbachuufi ciminaan jiraachuu. Akka sanaan Nabiyyootaafi Ergamtoota Rabbiis baqaqsaa guddaa fi dhibbaa wajjin qunnamaniiru. Aadaa keenyaatti, rakkoon kun mallattoo sadarkaa ol’aanaa isaanii dha, adabbii ykn dagatii miti. Nabi Muhammad (ﷺ) gorsan namni baqaqsaanisaan cimaa baqaqsaman Nabiyyoonni, sana booda warri gaarii kan isaan hordofaniidha. Baqaqsiichi kun ogummaa guddaa qaba. Jalqabaan, dhugaa ergaa isaanii mirkaneessa. Yoo Nabi ta’uun jireenya rakkisaa qabeenyaa ta’ee, namonni sababa sirrii, addunyaa hin ta’eenin isaan hordofuu danda’u. Dagaaggii isaanii qabeenya addunyaa argachuu hin barbaanne agarsiisa. Lammaffaan, fakkeenya guutuudhaan isaan hojjeta. Waanti isaan dhiphoo, ilmaan dhabuu, miidhaa qaamaafi kan guutummaatiin, rakkoo hundaa kan nuti dhaabbannu beekuudha. **Dhibbi Dhabuu:** Nabi keenya jaalallee (ﷺ) jireenya isaa keessatti ilmaan isaa jaha dhabuu daree. Ilma abbaa dhabaa ta’eefi ijoollee xiqqoo ta’uun haadha isaa dhabe. Nabi Ya’aquub (AS) ilma isaa Yuusuf (AS) wajjin adda ta’uun waggootaafif gaddeessuun, kan filatamanis dhibbaa laafaa guddaa dhagahu agarsiise. **Dhibbaa Qaamaafi Dhukkubsata:** Nabi Ayyuub (AS) akkaataa guutuu obsaa dhibbaa qaamaatiin. Fayyaa isaa guutummaatti dhabee, dhukkuba laalessaa kan namni isa fagaatan hunda, haa ta’u malee Rabbiin yaaduu hin dhiisin. Nabi Muhammad (ﷺ) sagadaa isa deeman, isa irratti maxxanee itti darban, Taa’if keessas isa dhoqqeesan hanga miila isaa miidhamanii dhiiga daran. **Dhiphoofi Beela:** Daangaa Makkaa keessatti, Nabi (ﷺ) fi Muslimoota jalqabaas laga keessatti lafa isaanii irraa kaafaman, nyaanni akka harreefi hoolaa irraa jiraatanitti xiqqaate. Wanti inni yeroo tokko tokko beela irraa baraaruuf dhagaa garaa isaa irratti hidhuu akka ta’e himama. Gara mana isaatti yartuu nyaataa hin qabne. **Kan Dhihaatan Irraa Kan Guutummaati:** Nabi Nuuh (AS) fi Nabi Luut (AS) lamaanis niitii isaanii amantii diduu fi isaan diduu irraa gaddaa dhaqaban. Nabi Ibraahim (AS) abbaa isaa, kan sanamoota hojjatu ta’e irraa didamee dhibame. Nabi Yuusuf (AS) obboleeyyan isaa irraa kan guutummaati, isaanis wal’aansoo irraa laga keessatti isa darban. Yaadannoo seenoota kanaa ta’uun dandeettii keenya kan isaaniitiin walitti hiikuu miti, tasgabboo fi akkaataa argaachuuf. Yoo uumama irraa caalaan baqaqsaa cimaa baqaqsaman, rakkoon kun dallaa Rabbiin ykn amantii dadhabaa ta’e hin taane agarsiisa. Rabbiin dhibbaa keenya kan biraatiin wal hin hiiku; waan nuti dhagahnu dhugaa dha. Yaadadhu hadiisiin bareedaa: “Ciniinsa, dhukkubsata, wal’aansoo, gadda, miidhaa, ykn rakkoon Muslimaa irratti hin bu’u, *odoma dhagaa qabanii* garuu Rabbiin sababa isaatiin dogoggora isaa irraa dabala.” Kun Rabbiin dhibbaa xiqqoo kan nuti dhagahnu hin dhiifne agarsiisa. Rakkoo hundaa kan nuti obsaanin dhaabbannu, galata keenya Aakhiraa irratti salphifama. Islaamatti, rakkoon badhaadhaa miti. Onnee keenya qulqulleessuuf karaa. Akka mukni baala isaa durii dhabu, mu’umin dogoggora isaa baqaqsaa keessatti obsaan isaa agarsiisaniin dhabuu danda’a.