Raakkina Keenya keessatti Nageenyi Argachuu: Haala Guddinaa Warreen Salphifamaa fi Hiyyeessaan Qaban

Asalaamu alaaykum, firiinna. Giddu galeessitti akka Rabbiin (dhugaa haa ta’u) raakkina keenya akkamitti ilaalu yaadachuu gaariidha. Nabiyyi Muhammadii (nagayaa isaan irra haa jiraatu) akka kana irratti abdii baay’ee nuuf kenne. Innis (nagayaa isaan irra haa jiraatu) jedhan, warreen amantii keessatti hiyyeeyyii ta’an bara dhalootaatiif gara Jaannata qulqulluu irraa jalqabaan dhuunfaa sa’aatii (kutaa guyyaa) ittiin bayan, akka seenan; guyyaa sun ummata dhalootaa sa’aatii (kutaa guyyaa) fi guyyaa baay’ee isa baay’inaan dhaloota seenaniif! Isaa caalaa galanni sun hin yaalamne. Waan biraa itti nu barsiise, yoo galanni Rabbiin warra baay’ee mannaa irratti argatanii beeknee, dhugumatti dhibbaa ittiin dheessisnu nuuf jiraachuu danda’a jedha. Nabiyyoonni fi namooti qajeelfamoo ta’an dhibbaan hamma guddaan isaanitti dhufaa turan, giddu galeessitti hiyyeessa baay’ee ta’anii kan uffataafis rakkatanii. Haata’u malee, garii isaanii raakkina akkuma nuti carraa gaariin isaanitti dhufu fudhatan. Namoota irra jaallatamaa Nabiyyi (nagayaa isaan irra haa jiraatu) keessaa tokko amantii salphaa qabu, salaataaf qulqullu’ee, Rabbiin sirritti Rabbiin qofaaf gabbaraa, namootaan hin beekamne, waan isa gahuu hin qabneefis carraa isaa irratti obsaa ture. Duuti isaa yeroo dhihoo ta’uu danda’a, namoonni bay’ee isaan yaadan hin jiraannee, garuu haalli isaa ol aanaadha. Kanarraa ka’uun, akkaa fi maqaa irratti hin murtiin. Nama tokko nama rakkoo qabu ta’uu danda’a, namoonni isa diduu danda’an, garuu yoo inni Rabbiin kakachuu waadaa seenee, dhugumatti waadaan sun guutamuu qaba. Yeroota tokko Muslimaa hiyyeessa tokko dabran, Nabiyyi (nagayaa isaan irra haa jiraatu) jedhan, namni sun ummata dhaloota dhalootaan ‘barbaachisaa’ jedhaman guutuun dachii guutu caala. Akkamitti akka Nabiyyi keenya (nagayaa isaan irra haa jiraatu) jiraatan ilaalaa. Umar (ra) yeroo tokko calaqqii salphaa irraa isaan dhufan booda, irree isaanii irratti mallattoo calaqqii salphaa ta’e argate. Goobbaa isaaniis gurbii xiqqaa fi baala gurraacha qofatu turan. Umar sun kun argachuu isaanii irraa booyee, akka jedheen, ‘maalif mootonni Faarsiifi Roomaa jireenya qananii keessatti jiraatanii, ergamaan Rabbiis akkana jira?’ Nabiyyi (nagayaa isaan irra haa jiraatu) tasuma dhiifamaan, ‘sila nuti Aakhiraa qabna, isaan addunyaa qabaachuu hin jaalallee?’ jedhan. Damee Aa’ishaa (ra) jedhan, mana Nabiyyii keessatti ji’a tokko guutuu nyaata qophaa’ee hin qabne, qurxummii fi bishaan qofatu nuuf ture. Haata’u malee, yeroo manaa seenu, Nabiyyi (nagayaa isaan irra haa jiraatu) nyaata, dhugaatii fi manneen nuuf kennineef Rabbiin faarsu, warra isaan hin qabne yaadatu. Innis (nagayaa isaan irra haa jiraatu) Haawudii (laggeen Jannata keessa jiru) isaaniis baay’ee bal’aa ta’ee, bishaan isaa aannan caalaa adii, damma caalaa mi’aawaa ta’uu isaa ibsan. Isaan jalqaba isaaniif dhugan? Warra hiyyeessa kan godaanaan deeman, rifeensa isaanii dhidhimssaa, uffata isaanii quruuraa, warra fuudhamaa hin barbaachifamneefi warra dursaa cimaa hin dandeenye. Jannatiifi Jahannam giddu galeessitti wal falmin. Jahannam jedhe, warra jabaa fi boonaa ta’an natti kufte. Jannatis jedhe, warra salphifamaa fi hiyyeeyyii natti kufte. Rabbiin murteesse, Jannati rahmata Isaa, Jahannam adabbii Isaa ta’uu fi lamaanuu guutamuu qabu. Kanaafuu kana irratti akka dhaabbannu haa ta’u. Ergamaan Rabbiin (nagayaa isaan irra haa jiraatu) warra dadhabaa nu biraa jiran barbaachuufi gargaaruu dha. Kennaafi gargaarsa Rabbiin nuuf kenna, nuti warra dadhabaa gargaarruufi. Rabbiin warra obsaa, salphifamaa fi galateeffataa ta’an irraa nu taasisi. Aamiin.