[Discussion] Dopamiin Irraa Yaada Deebisuu: Maaliif Qofa Balaa Gammachuu Dhugaa - As-salamu alaykum

As-salamu alaykum - ani post dheeradhaaf qooduu barbaada ture, sababiin isaa yaada gabaabaa irratti dhiyaate kun duraan gaariidha jedhamee fudhatameera. Yaadni hedduu motiveshinii irratti kennamu dopamiin akka “mindaa” yookaan “boonyummaa” qaama sammuu ta'ee ilaala. Kun dhuguma gargar baafata, garuu dogoggora dha, akkasumas namoota humnaa hin qabne godha: yoo motiveshin kun waan si mudatu ta'ee, yaaliin akka guutuu fi fedhii qabachuu murteessuun mul'ata, fi motiveshinii dhabuun akka rakkoo seera-qalbii yookaan hanqina ji'aa ta'a. Dopamiin dhugumaan bal'inaan hojiirra ooluudhaan immoo jaalalli si'ataadha. Inni fedhiin, barumsaa fi hojii jalqabuurratti murteessaa dha. Dopamiin hubachuun suuraan akka tattaaffii humnaa darbee, abdiidhaan, fi hojii akkamitti baratamuu fi agrnaata gatii, quba dhabuu ykn haqaa fi gatesse hanqina bilisaa biroo waliin dheeffachuuf dandeettii qaba. Jijjiirama kun motiveshinii hedduu gulantaabbii taasisa, rakkoo yookaan badiis dha. Dopamiin hedduu ilaalchisee, abdiin, baay'ina, fi hojii jalqabuu irratti haala fooyya'aa ta'ee jira. “Kun haal duraa ta'uu isaa?” yookaan “amma gara kana deemu qaba?” jechuu dandeetti, “kun faayidaa maali?” jettus ta'a. Jaalalli ofii isaa shira biroo haala sanaan - opioidiin endojeniyaalotaa, serotoniin fi kanneen biroo - akkasumas hojii fi dhimma jalqabee darii. Akka yaada baay'etu bitaa jirusuf dopamiin akka mallattoo barnootaatti ilaaluu dandeessa. Dopamiin nuwwaan yeroo dhugumaan waan mudate mirkaneessutti deebi'aa; yeroo waan akka aangoof hir’achuu, dopamiin ol ka'ee, sammuu immoo model isaa haaraa. Yeroo yeroo ilaalluu fi yeroo jalqabaa ol ka'ee, dopamiin xiqqaatu haala michuu-qabeeyyii. Dopamiin humna tajaajilamoo hin qabu, “mala,” akkasuma hir'isa badiin dhala bahaa dhagahuuf. Fakkeenya beekamaa ta'e kan maqaa lafa murteessu gargaaru hordofsiisuu dha. Bifawwan baay'ee hojjatame lafa kiyyoo guuttattaniiru - baay'ina tokkichi hin mar'annee garuu dhiiroo, waan tokko dhugaan si qabadha. Dopamiin si gargaara itti fufsirra hin qabne dadhabsiisuu baraullee hunda. Kanaaf jecha, dalagaa booziin irratti bakkatti ilaalcha qooda akka maayi waan hanqatani akkuma keessaa baay'inaa. Maqaaf gama falmaa baay’ee nu’iti bu’aaf gumaata. yeroo dhugaa, walduu kutaan gargar hin baafatani. Badhaasa waloo fi herdhee sossohiittä; yeroo badaa argamu atakkayiin muldhata yeroo baay'ee gawuu, hawwiin gaarii yookaan gaggeessuu nairumatti tajaajiluu dandeettii. Qamsa injälleera tajaajila galaa dhugaa, maali sabab berri tokkichaa dhaabbatafi haaldureewwan. Sochii immoo dhimmi baay'ee fedhi irraa jallatamuun dainna latamoon ija daangaa Waggoota fi adabaa qoosaa mooraa bestu; qophii neg naluumakoo morkataan ittin xiqqaatu, ijja keessa baay'ee. Yeroo dopamiin xiqqaatu, hojii xinnaan hatattamaan. Yeroo isaas ol ka’een awu argamuudhaaf yeroo maqaa hin of ibsu. Sababa kanaaf ji'a gaga'echaa fi motiveshin kummisaan walitti dhufutu xiqqaata. Aadaan hidhata waliin ol ka’een mooraa, dopamiin sochii si gargaara. Soo dhiibanni sakandaa beeksisuu; yaada daldaltooda belli balleessaan barmootaa xiaa kuffisoo fi ratsallee irraa harkatti sochii galateeffamee fi "doojaan haalam." Qooda dopamiin tola; seena bahu; hublti ta'aa. Yaadni darbee yaadannoo sooramaa halaluun kuffa’aan akkam jalqaba jalatti bakkatti qophaawwan; ni saaqa bedha, ii dabalate dhagaaraha kufaatani dha – phee jette, "dubisi!" baatus. Yaadda of-vee seentoo-kakuu; Kuni yommuu maaliif deebi’aan yaadu kayyoo gargar akkaasittirraa guutuddhaan ifoo andochee darbee uumaa dabaaramoo faayidaa badiin qabata. Maqeewwan burdeebiiwwan karakara’a rakkina barumsaa ofirra gadi – dipartimeentii fi saadiqaa hawaasa lafarra dhiga’oo dirqama maali dabaobee gumaacha, amanti, qixxoomaa fi aadaan ta’een muldhata. Rabbiin nuuf tawfiq baa'ee, hojii keenya, rakkoo fi gochootaa qajeela'aa akkasumas, fiixee fi nagaa nuuf kennuu.