Assalamu alaikum - Maaliif immoo amantoonni tokko tokko hiyyeessa ta'anii kanneen amantii hin qabne immoo qabeenyaan mul'atu?

Bismillaahi r-Rahmaani r-Rahiim Assalamu alaikum, Keessan keessaa namoonni tokko tokko jireenya keessatti qabeenya fi jireenya salphaa namootni amantaan isaanii waliin wal hin simatne akkamitti qabachuun nu rakkisa. Namoonni amantii hin qabne tasgabbii keessa jiraachaa jiran yeroo baay'ee argina, hirmiinsa namoota islaamummaa amalaan qaban garuu harkifannaa hedduu qaba. Namoonni jireenya kana qofti ilaalu, adunyaa kanatti ilaalchisee kan dhiphatu ta’a; Qur’aanni fi Sunnanni hojii kana ilaalchisee waan nuuf himan, ana irraa tii ayyaana fi aayataa muraasa isiniif tarreesseera, kana irraa bu'aa argachuu dandeessu. Rabbiin akkana irraa bu'a qabeessa ta'u akka nuuf gootu kadhadha. Qur’an: 1. Suura Al-‘Imraan 178 - Allaah sababa kaffaruuf yeroo dheeraa argachuuf ofii isaanii waa'ee miidhaa yan raawwataniif, gaarii ta'u akka argamanii yaada qabaachuu hin qabdu; sukkaat branch sababa hamaatti dabalamuu fedha fi adabbii qajeelfamaa isaan eeggatuu dha. 2. Suura Ta-Ha 131 - Ija keenyaaf keenna haala qabeenya isaanii dabalee kan maqaan isaa hin qaban yookiin dhufuuf carraa qabaachuu hin dandeenye; qabeenya Rabbii keenna aakhiraaf irra caalaadhaab dha, kan yeroo hundaa jabaatee jiraachuuf carraa qaba. 3. Suura Az-Zukhruf 33–35 - Yoo nuti hunda isaanii ummata kaffarootni taasisuu barbaadde, mana isaanii roofoota qabeenya dibamii fi jallisii, balbalaafi hiteen roofoota qabeenya ykn goldaawwan uumuun dandeenye ture; garuu kun hunda haala adunyaa qofti; aakhiratti immoo kan Allah yammuu yaadattan. 4. Suura Al-Ahqaf 20 - Guyyaa kaffarootni baddaa keessa baadhatanii, isa karaa baay'ee kaaniif wanti argachuu erga laalu, har'aa immoo balaf qabeenya keenya addaan baasanii jechi isaani akkuma haalan tahuu fi waliaalani dhuguma dadhabsiftuu qabu. 5. Suura Al-Hadid 20 - Beekaa jireenyi adunyaa kun otoo dhandhamuu, sooroma, fi dorgommii qabeenyaafi ijoollee dhandhamsiisuu dha; akka roobaa hin hafne, plantoota uumanii ni firiruu; aakhiraatti yaada hamaa dhufaa hin jiru, garuu kassuuraa Allah dhuguma kabajaa ti. Hadiths: 1. Nabi ﷺ ni jedhe, "Jireenyi kun yeroo isaan tokko dhiraa miisha qabeenya qabeenyi isaa murta'aa ta'a, immoo dhuguma dhamaathota fi nirogeessota ni argachu." 2. Yeroo tokko Nabi ﷺ faacaa boombaa pirooton jaartaa, namoonni tokkoon guyyuma maaliif isaaniif gaafate; hin qusannetti, isaaniif dhuguma era. Onnachu, kanaan booda qabeenya adunyaa kan hunda isaaniif gadi qabsiisee. 3. Nabi ﷺ ni jedhe, "Jireenyi adunyaa amanamaan qurxumaafi jannati mahti.” 4. Guyyaa Kaafiraa sobaa namoonni Aayati amna isaani keessa ni dhaga'aa irratti seeqaa qabatanii; isittiyaalatti jannati qeensa irranqabaa gargaaramu hin argan. Jannatitti immoo isaan namoota hedduun jaldhama jirtu garuu humna abjuu argaa dhabe jira ta’a. Hangoofna yakka horode, qabeenya kaffarootni mala Gameela. 5. Nabi ﷺ ni dhana, "Yoo Allah namni ayyaana kanniif dabalan kan isii ta'e, jajjabaan da'dichaa filachuu irratti gumaachaa jala gohubaarra ofeegamoo." Summary and gentle reminder: Waan gargaaraa siif yaadachuu keenya qoofa faana ta’u, kanaaf jireenyi kun qormaata, namni qabaannoo isaa irratti immo bu'uura hin qaban. Qabeenya fi tasgabbii namoota muraasaaf nidhamma; garuu dhidhimuunis akkasuma qabeenya zakka hojjachuun, rakkoo fi dadhimsaa abdiin ormaaf ta’a. Amantiin of eegaa, hojiiwwan gaarii hojjadhaa, obsaan jiraadhuu fi aakhiratti kadhachuu yaalu. Rabbiin nuuf hubannaa fi salphina ni kennu. Wasalaam.