Qalbii Gaddaa Salphisuuf Qoricha 15

As-Salaamu Alaikum. Dhaloomina duraan waliin qooddheen, namoonni hedduun akka isaanii gargaare natti himan. Kun xiqqoo irraa dheeraadha, garuu inshaAllah, yeroo rakkinaa keessatti warra jiran ni deggeru jedhee kadhata. Hundeenya keenya keessaa tokkoon tokkoo seenaa gaddaa qaba. Namni sooressa yookiin hiyyeessa, fayyaa yookiin rakkisaa, qeerroo yookiin fuudhe, gaddarraa bilisaan jiraachuu akka hin dandeenye beekkaa. Garuu gaddi, yoo dhiifamee fi hin qabamne, guddatee sardama, onnee guutuu, qaama dadhabsiisuu, imimmisaanii fi yaaddoo dhuma hin qabne keessatti nu kiyya. Imam Ibn al-Qayyim akka jedhetti, Qur’aanni gadda ilaallattee kan dubbattu kana isa dhorkuuf ykn kana isa ganuuf qofa; fakkeenyaaf "Hin gadinaa" ykn "sodaan isaan irra hin jiraatu." Iccitiin sun, gaddi gara fulduraatti deemuu nurraa dhorkaa, onneetti gaarii tokko hin fidu. Sheyxaanni namni mu’umin gaddi akka isa qabutti waan gammachiisu tokkollee hin jiru; kunis karaa gara Allaahitti fi hojii gaarii irraa akka dhaabatan isaan taasisa. Kana waliin, gorsa 15 qooddataa. Rabbiin isaan warra rakkifamaniif jajjabina, warra onneen cabetti fayyaa fi qabsaa’ina keessaatiif humna godhu haa taasisu. **Tokkoffaa:** Yeroo qormaata kee keessatti, yaa Rabbiin kan eeyyame isa akka eenyutti yaadadhu; garbummaan dhugaa, waan Inni siif fileef fedhii Isaaf sagalee kennuudha, onnee gammachuu qabduun fudhachuu. Rabbiin ni jedha: "Rakkoon tokkollee eeyyama Allahiin malee hin mudatu. Namni Allaahatti amane, Inni onnee isaa ni qajeelcha." 'Alqamaan akka ibsetti, kun nama rakkinni irra ga’e, garuu akka Rabbi irraa ta’e beekee, fudhatee itti gammadde jechuudha. **Lammaffaa:** Yaa Rabbi, Inni rakkina kana siif file, Rahmaan hunda irra caalaa, haadha kee caalaa si jaallata. Hakiim hunda irra caalaa, karaa ati hubachuu hin dandeenyeen faayidaa siif kennuu barbaada. Nabiyyoonni kana hubatani. Ayyuub ni iyye: "Dhukkubni na tuqe, Ati Rahmaan warra rahmataa irraa caalaa." Ya’quub, ilmi isaa yeroo dhabe, ni jedhe: "Rabbiin eegduu gaarii dha; Inni warra rahmataa irraa caalaan rahmataa dha." Sila isa si qoru eenyu akka ta’e yaadadhu: Uuma Rahmaanii fi Hakiim, siif gaarii ofii keetii caalaa barbaadu. **Sadaffaa:** Rakkinni kee dhugumaan qoricha Rabbiin jaalalaan siif ergu akka ta’e hubadhu. Qorichi umamaa haadhaa dha – fudhadhu, jibbaa ykn obsa dhabuu mul’isuu irraa fagaadhu; yoo kana hin taane, fayyiin hin hojjetu. Imam Ibn al-Qayyim akkana jedhe: “Rabbiin nama tokkoof gaarii yeroo fedhu, qormaataa fi mokkorroo qaama isaa ni dhandhama’a; akka dhukkuboota keessaa garaatuuf, hamma qulqullaa’ee jireenya addunyaa keessatti sadarkaa ol’aanaa – Rabbiin gabbaruu – fi Aakhiratti mindaa ol’aanaa – Rabbiin arguufi Isaatti dhihaachuuf – qophaa’utti.” Yeroo baay’ee, nama oftuulaa cubbuu hojjetuuf, rakkinni isa gadi qabuun ni dhaaba. Ergasii nama salaata, Qur’aana, du’aa fi qajeelinaa ta’a. Qorichi mokkorroo dhukkuboota ati hin argine, garuu deemuu qaban, ni fayyisa jedhu amanadhu. **Afraffaa:** Warri baay’ee rakkatan, Allaahatti dhihoo. Nabiyyiin (nagaan isaa irra haa jiraatu) yeroo gaafatamu, "Namni qormaata baay’ee argu eenyu?" Innis "Nabiyyoota, ergasii warra isaan fakkaatan, itti aansee warra isaan fakkaatan. Namni akka amanti isaatti qorama. Yoo amantiin isaa cimaan, qormaanni ni dabala; yoo dadhabaan, ni salphifama. Garbichi, hanga lafa irra cubbuu malee deemutti qoramuu itti fufa." Sabaaba kanatu warra keenya keessaa beektonni jalqabaa akkana jedhani: "Namni rakkinaan qabame, karaa nabiyyootaa irra kaa’ameera." **Shanaffaa:** Rakkinni kee Rabbiin siif gaarii yaadee fi karaa isaa mallattooti. Nabiyyiin (nagaan isaa irra haa jiraatu) ni jedhe: "Rabbiin yeroo nama tokkoof gaarii fedhu, rakkina isaa addunyaa keessatti jarjarfachiisa; yoo kana hin taane, hamma guyyaa Qiyaamaatti guutuu kennuuf rakkina isaa tursiisa." Al-Fudail Ibn ‘Iyad ni jedhe: "Rabbiin garbicha isaa mu’uminaa qormaataan ni kunuunsa, akkuma namni maatii isaa gaarummaan kunuunsutti." Akkasumas ni jedhe: "Hamma mokkorroo ni’imaa fi haala salphaa bal’aa akka jettutti lakkaa’utti iimaana dhugaa hin dhandhamtu." **Jahaffaa:** Rabbiin jannata keessatti sadarkaa tokko siif barbaada, garuu hojjiin kee achii hin gahu; kanaaf mokkorroodhaan si gargaara hubadhu. Nabiyyiin (nagaan isaa irra haa jiraatu) ni jedhe: "Rabbiin garbichaaf jannata keessatti sadarkaa hojjiin isaa hin geenye muratee yoo ta’e, fayyaa, qabeenya ykn ilmaan keessatti isa qora, ergasii obsa kakaasa, hamma sadarkaa sana ga’utti." Rakkinni fi dhiphinni kee dhugumaan Aakhiratti liiftii kee ol kaasu akka ta’e yeroo hubattu, baachuun salphaa ta’a. **Torbaffaa:** Yaa Rabbi, ba’aan ulfaataan jireenya addunyaa fi Aakhiratti cubbuudha; haalli ammaa jirtu cubbuu kee hojjetaa balleessaa jirti. Nabiyyiin (nagaan isaa irra haa jiraatu) ni jedhe: "Mu’umina irra rakkinni, dhukkubni, yaaddoon, gaddi, ykn qoreen bu’iinsa malee hin tuqu, Rabbiin cubbuu isaa irraa haquuf malee." Akkasumas ni jedhe: "Namni dhukkubsate, Rabbiin maleykota lama ergee, 'Wanta gara dhaqaa isaa dubbatan dhagayaa.' Yoo Rabbiin faarse fi gaarii dubbate, Rabbiin ni jedha: 'Garbichi koo waadaa qaba; yoo lubbuu isaa fudhadhe, jannata; yoo fayyise, foonii fi dhiiga isaa irra caalaadhaan bakka buusa, cubbuu isaa irraa haqa.'" Warri keenya duraa erga fayyanii booda, "Baga qulqullaa’aa taate" jedhanii wal gammachiisu turan. Morkorroon cubbuu salphisan qofa utuu hin taane, hojii gaarii dabalu. Nabiyyiin (nagaan isaa irra haa jiraatu) ni jedhe: "Warri addunyaa irratti gammadaa turan mindaa warra rakkatan yeroo argan, gogaan isaanii maqasiin akka ciccitu ni hawwu." Sabaaba kanaatu beektonni tokko tokkos "Morkorroo malee, Allaahatti harka duwwaa dhiyaanna" jedhan. Imam Ibn al-Qayyim dubartii Rabbiif of kennite tokko quba dhabdee garuu seeqatte hima. Yeroo gaafatamtu, ni jette: "Mi’aawwinni mindaa, haadhaa dhukkubaa irraanfachiise." Imam Ibn Qudamah ni jedhe: "Mootiin tokko hiyyeessa tokkoon, ‘Yeroo hundaa ulee xiqqaa kanaan yeroon si dhaanu, 1000 diinaar siif kenna’ jedhee, namichi dha’amuuf baay’ee barbaada; waan dhukkubuuf utuu hin taane, galii abdatuuf malee." **Saddeettaffaa:** Wanta si mudate, cubbuu mataa keetii ti. Rabbiin ni jedha: "Rakkoon isin mudate hundi, waan harki keessan dalageef." Kanaaf, gadda qofa utuu hin ta’in, gara tawbaatti deebi’aa; kun mokkorroo ofirraa ittisa keessaa isa tokko. ‘Aliin (Allaahn isarraa haa gammadu) ni jedhe: "Rakkoon hundi cubbuudhaan dhufa, tawbaan malee hin deemtu." **Sagalaffaa:** Hubadhu, wanti si mudate, mudachuu qaba ture, jalaa baqachuu hin danda’u. Kun samii fi dachiin uumamuu duraa waggaa kuma hedduudhaan barreeffamee ture. Rabbiin ni jedha: "Rakkoon lafa ykn lubbuu keessan irratti mudate hundi, Osoo nuti ishee hin uumin duraa kitaaba keessa jirti; dhugumaan kun Allaahatti salphaadha." Wanta Rabbiin jalqaba uume, qalama; akka barreessutti isa ajaje. Maal barreessaa? Yeroo gaafate, akkana jedhaman: "Hamma Guyyaa Qiyaamaatti ta’u hunda barreessi." Kanaaf, yoo jeeqne ykn tasgabbaa’e, himanne ykn fedhii Isaatiif sagalee kennine, murtiin Allaah ni ta’a. Rakkina kee irratti rakkina biraa – mindaa obsa dhabuu – hin dabalin. ‘Aliin (Allaahn isarraa haa gammadu) ni jedhe: "Yoo obsite, murtiin Allaah ni ta’a, mindaa ni argatta; yoo obsa dhabde, ni ta’a, garuu cubbuu hojjatta." **Kudhaffaa:** Yaaddoo kee, namoota karaa dandeessu hundaan gargaaruudhaan ittiin hojjadhu. Yoo jireenyi ulfaattaa sitti dhagahame, nama rakkataa barbaadi, isaa nyaachisi, liqeessii, gadda qabdu jajjabeessi. Wanti xiqqaan akka bakka bu’aa iddoo guutame keessa obboleessi si cina taa’utti laaffisuu, onnee kee gammachuuf ni bana. Rabbiin ni jedha: "Yaa warra amantan! Yeroo walga’iidhaan 'Bakka laaffisaa' isiniin jedhamtu, bakka laaffisaa; Rabbiin isiniif bakka ni laaffisa." Jireenya namootaatiif bakka laaffisi, Rabbiin onnee, qabeenya, fayyaa fi qabrii kee keessatti siif bakka ni laaffisa. **Kudha tokkoof:** Walga’ii beekumsaa fi zikrii keessatti argamuuf carraaqi. Yeroon gad dhiifannu, namoota fi iddoo gaarii irraa of qabna; kun dhukkuba keenya qofa dabala. Tasgabbiin ati dhabdu, masjida keessatti argamu. Nabiyyiin (nagaan isaa irra haa jiraatu) ni jedhe: "Namni mana Allaah irraa tokko keessatti walga’u, Qur’aana wal qaraa’u, wal barsiisu, tasgabbiin isaan irra buuti, rahmanni isaan haguugdi, maleykonni isaan maru, Rabbiin isaan dubbata." Yaaddoon ulfaataa yeroo sitti dhagahamu, saahibbaa waami, gara masjidaatti Qur’aana qaraa’uu fi tafsiira wal qaraa’uuf affeeradhu, onnee kee akka jijjiiramu ilaali. **Kudha lamaaffaa:** Zikrii Allaah iddoo kooluu kee godhadhu. Mu’uminiin hundi yaaddoo loluuf zikriin akkam barbaachisaa akka ta’e beeku. Rabbiin Ergamaa Isaatiin ni jedhe: "Dhugumaan Nuti Qur’aana garmalee sirratti buufne. Murtii Gooftaa keetiif obsi; cubbamaa ykn kafaraa tokkollee hin ajajamin. Ganamaa fi galgala maqaa Gooftaa keetii faarsi. Isaaf sujuudi; halkan dheeraa Isa faarsi." Ibn Taymiyyah aayattoota kana irratti ni jedhe: "Rabbiin Nabiyyii Isaa ganamaa fi galgala Isa yaadachuu ajaje; faarsiin Isaa obsa qabachuuf gargaarsa guddaa. Halkan salaatuudhaafis ajajame; halkan salaanni hojii guyyaatiif gargaara; humna maddaati." Yaaddoo Muusaa fi obboleessi Isaa Fir’awni, Waaqayyummaa dubbate, itti dhihaachuu yeroo ajajaman qaban yaadi. Akkam ittiin of qaban? Rabbiin ni jedhe: "Atii fi obboleessi kee mallattoo koo waliin deemaa; yaadannoo koo keessatti hin dadhabinaa." Kun meeshaa isaanii mooftuu hamaa hundarraa caalaa ture. Shaykh As-Sa’di ni ibse: "Zikriin Allaah waan hundumaa gargaara; waan salphisi, laaffisi." **Kudha sadi’ii:** Tarii Rabbiin wanta isa caalaa hamaa si irraa deebisuuf si qore. Wanta karoorfame maal akka ta’e hin beektu. Hayyoonni seenaa mootii fi ministira isaa qajeelaa tokko himu. Yeroo rakkinni dhufu hundumaa, ministirichi "Rabbiin gaarii filata" jedha ture. Al tokko, nyaata irratti, mootichi harka isaa baay’ee ciq’ate. Ministirichi jecha isaa irra deebi’e. Mootichi, arrabsoo ta’uu yaadee, isa mana hidhaatti galche; ministirichis amma iyyuu "Rabbiin gaarii filata" jedhe. Booda, mootichi kophaa isaa adamsiisuuf ba’e. Biyya warra taabota waaqessaa keessa seene, qaalluuf qabame. Harka isaa madaa’aa argee, hin barbaachisne jedhee isa dhiise. Mootichi deebi’e, Rabbiin gaarii filachuu hubate. Ministira bilisa baasee, "Madaa koo keessaa gaarii arge; yeroo mana hidhaatti si galche, gaarri maal ture?" jechuudhaan gaafate. Ministirichi deebisee, "Osoo si waliin adamsiisuutti ba’ee, qaalluuf nan ta’a ture." Mokkorroo hundumaa keessatti, jechi kee "Rabbiin gaarii filata" haa tahu. Rabbiin ni jedha: "Tarii wanta jibbitu siif gaarii ta’uu mala; wanta jaallattus siif hamaa ta’uu mala. Rabbiin beeka; isin hin beektan." **Kudha afurii:** Rakkoon hamma ati guddistutti guddaadha. Mammaaksi Arabii, "Laafisi, ni laafaata" jedha, jechuun gaara tuullaa godhi. Akkaataa itti laaffistu: a) Wanta kana caalaa hamaa yaadi. Dubartii rakkina dheeraa jiraattee obsa ishee gaafatame tokko ni jette: "Yeroo rakkinni na mudatu, ibidda jahannama yaadadha; rakkinni koo hamma tisiisaatti xiqqaata." b) Rabbiin kana caalaa hamaa akka hin ta’iniif galateeffadhu. Ija tokko dhabde? Lama dhabuu dhiiftee galateeffadhu. Harka cabe? Dugduu kee akka hin taane galateeffadhu. Gabbarri maqaan isaa Muhammad Ibn Wasi’ madaa gogaa qaba ture. Saahibbiin isaa rifatee ilaale, innis "Alhamdulillah arraba ykn kolfa koo irra akka hin taane" jedhe. Namni hiyyeessa, jaamaa, qaama guutuutti hin dandeenye tokko, "Rabbiin gabroota hedduu irra na oolche waan galateeffadha" jedhe akkana jedhee dhagahame. Akkamitti? Yeroo gaafatame, ni jedhe: "Arraba Isa yaadatu, onnee Isa faarsitu, qaama mokkorrootiin obsu naa kenne." c) Rakkinichi amantii kee keessa akka hin taaneef Rabbiin galateeffadhu. ‘Umar Ibn Al-Khattaab ni jedhe: "Mokkorroo hundumaa keessa eebba afur arga: amantii koo keessa miti, fudhachuu nan danda’a, kana caalaa hamaa miti, mindaa abdadha." d) Ni’imaa Rabbiin si kenne lakkaa’i. Ni’imoota hedduu jaamsinee, tokkicha qofa yeroon arginu gadda. ‘Urwa b. Zubair yeroo miilli isaa mura’u, namni tokko ni jedhe: "Rabbiin caalaan kee – sammuu, arraba, ija, harkoota fi miila tokko – siif eege." ‘Urwaan deebisee, "Namni tokko iyyuu na jajjabeessu irra caalaa hin jajjabeessine." Namni tokko qarshii xiqqaa himata; garuu gaafadhu: "Ija kee maallaqa hedduudhaan gurgurtaa?" Lakki. "Dhageettii kee? Dubbii kee? Sammu kee?" Yeroo hundumaa, lakki. Kanaaf, ati dhugumaan miliyoonaawaa; akkam himatta? e) Yaadadhu, duumessa bonaa akka ta’e, ni darba. Warra dhukkubaa ykn kasaaraadhaan qoraman yaadi. Yeroo sanatti, gonkumaa hin fayyanu yaadan; garuu yeroo darbee, fayyan, wanti onnee cabsee ture yaadannoo fagoo ta’e. Warri kolfaa naannoo kee jiran hundi – yeroo tokko hin boonye? Baay’een boo’an, garuu yeroon wanta jijjiire. Shaykh ‘Ali al-Tantawi ni jedhe: "Warri dhukkuba, hiyyummaa, mana hidhaa ykn cunqursaa irraa rakkatan – akka seenaa fi himannaa saahiboota waliin qooddatanitti ta’uun guyyaa ni dhufa."f) Naannoo kee ilaali. Hati nama hundinuu karaa tokkoon wal’aansoo keessa jiraachuu isaa ariitiin ni argita. **Kudha shan:** Addunyaa kana waan isheedhaaf hin uumamne irraa hin eegin. Qormaanni baay’ee salphaa miti-jireenyi kuni qormaata malee maali? Guyyaan salphaa ta’e tokko tokkoon isaa waan hin baratamne dha. Rabbiin ni jedha: “Dhugumatti, namni rakkina keessatti uumame.” Rakkina ulfaa, dhaloota, barumsa, hojii, fuudhaa fi heeruma, ijoollee guddisuu, fayyaa, dullumaa, fi du’aa. Namni jireenya rakkina malee barbaadu, akka isa kophaa rakkate yookiin isa caalaa akka rakkate yaadu kamiyyuu dogoggore; hundi keenya qormaadhaaf jirra. Ibni Uyeyinaa akkana jedhe: “Addunyaan kuni gadda, kanaaf guyyaa salphaa argatte yoo ta’e, kennaa dabalataa akka ta’etti lakkaa’i.” AbdurRahmaan An-Naasir, bulchaa guddaa Andalus, guyyaalee salphaa isaa barreesse. Waggaa 50 ol bulchiinsa qabsoo guutame booda, guyyaa akkanaa 14 qofa argate. Kanaaf, addunyaa kana qormaata yeroo akka ta’etti fudhachuuf of leenjisi, fi yeroo Imaam Ahmad “Yoom boqonna?” jedhamee gaafatame deebii isaa yaadadhu. Inni “Jannata keessa tarkaanfii jalqabaa keessan booda” jedhe. Ani Rabbiin tarkaanfii sana akka nu qabaachiisu kadha, garuu hanga sanatti waan jireenyi fidu hundaaf qophaa’i. Kun addunya, hundi keenya walitti jirra. Rabbiin qabxiilee 15 kanneen imala gabaabaa gara Isaa fi Aakhiraa irratti tasgabbi akka nu godhan haa taasifu. Dhugumatti, rahmata Rabbii irraa kan ta’e, lubbuu dadhabaa keenya irratti, gammachuu guutuu Isa malee waan biraatti hin hidhanne-jaalallee, hojii, ijoollee, qabeenya, fayyaa, ykn waan biraatti. Wantoonni kunniin, yoo bade, bakka bu’uu danda’u. Garuu yoo Rabbiin bade, maaltu kana bakka bu’a? Gaddi dhugaa wantoota sana dhabuu miti; Isa Bakka Bu’u Hin Qabne dhabuu dha. “Namni dhiiraa ykn dubartii, mu’umina ta’anii toltuu dalage, dhugumatti Nuti jireenya gammachiisaa isaaniif ni kennina.”