So Tuma Aaɗi Ɗaɓɓaade Duwaa, Wontin Ɗum

A ɗon fadde e darnde nde aɗa darinoo e leeso duwaa maaɗa, aɗa wi'a "Allahu Akbar," ɓernde maaɗa fuɗɗiino ƴeewtaade: hol to Allah woni jooni? E maa miijo ngo meeɗaa wadde e maaɗa, walla e maa waɗi kono a hulataa naamnaade. Kono ko ɓooyaani, gooto e Sahabaaji heɓiino nootannde – nden ɗum ɓeydi heewde haa o dañi. Mi haalante on ko waɗi. Jamma deeƴuɗo woni e Madinah, laabi ina jalba e les lewru ɓaleere. Fitillaji ina ngayna haa juulirde Nelaaɗo. Nelaaɗo Alla (jam e yurmeende ngon e mum) jooɗinoo e Sahabaaji mum. Abuu Dhar al-Ghifari (yo Alla yurme mo) ari, jooɗi saraaji. Miijo naamnal wonnoo teddungal e ɓernde makko ko juuti. Ngam semmbe, o naamndaa. Kono ñande oon o waawaano haɗude ɗum. O haali e deeƴol: "Nelaaɗo Alla, nde miɗo duwa, hol to Allah woni?" Juulirde nde deƴƴi timmuɗum. Nelaaɗo (jam e yurmeende ngon e mum) ƴeewti mo e neɗɗaagu, o wi'i e deeƴol: "Allah ina artira yeeso mum feewde maccuɗo mum fii ko duumii e duwaa e mootaani" (Sunan Nasaa'i, Hadith 1195). Abuu Dhar nani ɗum. Fii ndeen. Gonɗe puɗɗii ruɓɓude e gite makko. Koyɗe makko ndiiwnii. E nder, ko wa'i heynere tappannde. Allah – Joom kala huunde, mo wi'etee "Laat" nden laatotoo – ina artira feewde miijo am? Kono... miɗo dara e duwaa, miɗo yoɓa miijo am e aduna oo? Njulaagu, ceede, miijooji ñallaande? Teddungal ɗam tappi mo doole, o waawaano darondirde. O yani, o haalannda. Tigi, Allah ko ɓadiiɗo nii? Taali tan? Alaa. E nder Qur'aana, Allah wi'i: "Min ngon ɓuraani ɓadɗe tidemre ɓernde makko" (Surah Qaaf 50:16). Taariwol goɗɗol ina holli: "So maccuɗo darii e duwaa, Min ngoni yeeso makko..." (ina tuugii e Musnad Ahmad). Dar, ƴeewtoo. Jangan ɗum kadi. Allah ina e duwaa maaɗa ton. O ngi'i maa. O hakkilo ƴiiƴam maa ɗon ummoo, gonɗe maa ɗon ndeeƴa. O nani wultere nde a suuɗii e nder ɓernde. Minen en, mbaɗen faamde goonga mo min ngoni e hawrude e mum so min duwiima? Abuu Huraira (yo Alla yurme mo) haalani wonde Nelaaɗo (jam e yurmeende ngon e mum) naamndiino: "Eɗon nganndi e maccuɗo mooƴon haalda e nder duwaa?" Kala deƴƴi. O wi'i: "O haaldata ko e Joom makko, yo o hakkilanno no o haalirta" (Al-Mustadrak Al-Hakim). Miijoo ɗum. So a jogiiɗo hawrude e neɗɗo tedduɗo, aɗa taskitina: aɗa fennin wutte maa, aɗa taƴa haala maa, aɗa hakkillo timmuɗum. Kono e Allah, miijo amen ina doga feewde luumo, golle amen, huunde amen. Abuu Dhar hulɗaani. Ko semmbe. O duwaniino nguurndam makko fuu, kono meeɗaani ƴeewtaade Allah ɗon artira yeeso makko e nder duwaa. Ɓernde makko waawaano muugnude ɗum. E amen? Min keɓata fartaŋŋe oo laabi joy e ñalawma. Laabi joy, Allah ɗon noddira min ngam daraade yeeso mum. Kono min ngarta telefoŋ amen, min ɓadake, min ngarta e nguurndam – hoore amen heewnde e peewnugol e limooje. So gila jooni, yo salaati maa laato seeɗa feere. Ko adii a fuɗɗa, dar. Wontin wonde Allah ngi'i maa, nani kala kankunde a wi'a. Joggu ɗum tan e nder ɓernde maa. E maa gite maa ɓuytine. E maa wona ko wa'a ko Abuu Dhar, kono huunde nder ɓernde ina doole hirande. Ɗum ko iimaan. Ɗum woni ruuhu duwaa. Nelaaɗo (jam e yurmeende ngon e mum) wi'i: "Ihsan ko rewde Allah ko nanndi e on ngi'a mo; so on ngi'aa mo, anndee o ngi'i on" (Sahih Muslim, Hadith Jibril). Sendu ɗum e jom-suudu maa, ɓikkon maa, miñiraaɓe maa, walla sehilaaɓe. E maa gila hannde, duwaaji maa keɓa juutde, sujoode maa luggiɗɗe, du'aaji maa laato ko gooŋɗini. Allah anndi ɓuri.