Ebinon e rewɓe, ko waɗtaade e Jaangol maaɗum wakkatiji jaŋde?

Assalamu alaikum kala e mum en. Ɗuum yiytaama e miijooɗam haa sahaa tiggi, mi yiɗi yidde ɓernde maɓɓe e keɓaaji. JazakAllah Khair ngam seedanande keɓaaji. Am, Jaangol Dehel e Asar kala ko ɓurɗiɗe ngoɗɗu. Hoto goɗɗi ngam huutoraade gollaaji laaɓtiiɗi e jaŋde ka fuɗɗiirde oofis. Wonii kala jemma wakkatiiji tawdaa aɗa jokka yeeso jaŋde haa nyallaare hara kala gooto hooti e gollal makko. Ɗee ko tatiiriiji mi tawɗii ɗo: * Muññinde wakkatiji jaŋde e no tummbeede wakkatiji gollal e kalandariiji am. * Yiyingol der nguurndam, waɗii cellal jaŋde heewɗi, ngam jaŋde. * E hay wakkatiiji jaŋde Dehel e Asar feddeede so tawii fayde tan. * Wiirtinde e mawɗo am e mum haa fuɗɗorde – ɗuum walli miijoore tan mi tikkii. Hoto, mi heɓataa darana so mi jaŋiiyaawi e ɓamtaare dow taage e suudu walla so mi daɗɗini haa wakkatol ɗoo fayde. Ko e ɓeen gollooɓe e nokkuuji no feewi – ko waɗtaade e jaɓɓitaade jaŋde tawa waɗude yimɓe gollal ƴeewaade e maaɗaa? A wiirtinnoo e yimɓe maaɓe? Heɓoɗaa nguurndam jaŋde? A waɗiinoo tan fayde walla ngoɗɗu? Mi yiɗi nanondirde ko ɓeen tawɓe e ɗuum. Ɗuum no feewi ngam waɗude dow maa ngam ɓernde.